Rokotetutkimuskeskuksen johtaja ehdottaa tehosteannoksen puolittamista - Koronavirus - Aamulehti

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja ehdottaa tehosteannoksen puolittamista – THL:n ylilääkärin mukaan ajatus on fiksu, ja sitä voidaan harkita

Koronavirusrokotteen riittävyyttä voitaisiin lisätä kolmanneksella puolittamalla tehosteannos, ehdottaa professori Mika Rämet.

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Mika Rämet työskentelee Tampereen yliopistolla lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.­

19.1. 11:41

Rokotetutkimuskeskuksen johtajan, professori Mika Rämetin mukaan Pfizerin ja Biontechin koronavirusrokotteen tehosteannos kannattaisi puolittaa. Tämä toisi helpotusta rokotteiden saatavuusongelmaan, sillä rokotteiden määrä nousisi kolmanneksella.

– Puolustusvaste nousee tehokkaasti pienemmälläkin rokoteannoksilla, ja nyt olisi keskeistä saada suojattua kaikki hoivakotien asukkaat, jotta kuolleisuus koronatautiin saadaan pidettyä mahdollisimman pienenä, Rämet sanoo.

– Mielestäni tehosteannoksen puolittaminen olisi paras ratkaisu huomioiden rokotteiden saatavuus ja epidemiatilanne.

Hän kirjoitti asiasta myös sunnuntaina julkaistussa blogitekstissään.

Näyttöä siitä, että vähempikin riittäisi

Rämetin mukaan jo rokotteen tutkimusvaiheessa on kokeiltu erikokoisia rokoteannoksia. Koska Pfizerin ja Biontechin koronavirusrokote on ensimmäinen tehokkaaksi osoitettu RNA-rokote, on sen tehotutkimuksessa päädytty käyttämään suurinta mahdollista annoskokoa, Rämet sanoo.

Rämetin mukaan on kuitenkin jo selvää näyttöä siitä, että pienempikin tehosteannos nostaa rokotteen tehoa.

Asiaa voitaisiin myös tutkia lisää helposti, esimerkiksi Suomessa, hän sanoo.

Kokeellinen tutkimus voidaan toteuttaa Rämetin mukaan muutaman kymmenen henkilön joukolla, joka jaetaan kahteen. Toiselle annettaisiin puolikas tehosteannos ja toiselle kokonainen, minkä jälkeen koehenkilöiden vasta-ainetasot ja soluvälitteinen immuunivaste mitattaisiin ja niitä vertailtaisiin.

– Tällainen tutkimus on toteutettavissa helposti nyt, kun terveydenhuollon henkilöstö tulee ottamaan tehosterokotuksia, Rämet kirjoittaa tekstissään.

Rämetin oletuksena on, että puolikas tehosteannos olisi käytännössä yhtä tehokas kuin kokonainen tehosteannos. Näin jo kokonaisen tehosteannoksen saaneiden ja jatkossa puolikkaan tehosteannoksen saavien välille ei syntyisi epätasa-arvoista asemaa.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek pitää Rämetin ehdotusta tehoteannoksen pienentämisestä järkevänä, mutta sanoo, että sitä ennen tarvitaan tutkimusta.­

”Fiksu ajatus, ja sitä voidaan harkita”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek pitää Rämetin ehdotusta järkevänä vaihtoehtona rokotepulan ratkaisuun.

– Se on ihan fiksu ajatus, ja sitä voidaan harkita, mutta tarvitaan tutkimusta ennen kuin sitä voidaan laajasti ryhtyä suosittelemaan.

Nohynekin mukaan erilaisia rokoteyhdistelmiä ja annosten puolittamista selvittäviä tutkimuksia on parhaillaan käynnistymässä. Tehosteannoksen puolittamista tulisi tutkia systemaattisesti, jotta saadaan näyttöä siitä, synnyttääkö puolitettu annos käytännössä yhtä hyvän suojatehon kuin kokonainen, Nohynek sanoo.

Lisärokotteiden saaminen annosten puolittamisella voisi olla yksi ratkaisu koronavirusrokotteiden saatavuusongelmaan. Nohynek muistuttaa, ettei rokotteiden saatavuusongelma koske ainoastaan Suomea vaan meneillään on maailmanlaajuinen rokotepula.

Valmistajalla haasteita toimittamisessa

Suomessa on parhaillaan käytössä Pfizerin ja Biontechin koronavirusrokote. Sen tehosteannos rokotetaan kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta. Joissain maissa annosten väliä on päätetty pidentää, jotta ensimmäinen annos saadaan annettua nopeammin suuremmalle joukolle.

Myös Suomessa on harkittu sitä, että annosväliä pidennettäisiin, sillä valmistajilla on ollut haasteita rokotteiden toimittamisessa. Rämet ei kuitenkaan näe annosvälin pidentämistä kannattavana vaihtoehtona, sillä tehosteannoksen tiedetään kymmenkertaistavan ja ikäihmisillä jopa kaksikymmenkertaistavan koronavirukselta suojaavien vasta-aineiden määrän.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?