THL kertoo koronavirustilanteesta 20.10.2020 - Koronavirus - Aamulehti

Hoidon tarve koholla myös perusterveillä tartunnan saaneilla nuorilla – seurasimme hetki hetkeltä, kun THL kertoi tuoreimmat tiedot epidemiatilanteesta

Syksyllä koronatartunnan saaneet ovat olleet nuorempia kuin keväällä sairastuneet. Miehet ovat joutuneet tehohoitoon ja kuolleet naisia useammin, selvisi THL:n tiedotustilaisuudessa tiistaina. Seurasimme tiedotustilaisuutta suorana tässä jutussa.

THL:n johtaja Mika Salminen oli äänessä tiedotustilaisuudessa kello 10.30.­

20.10. 8:09 | Päivitetty 20.10. 12:52

Aamulehti

Ikä ja taustalla olevat sairaudet lisäävät huomattavasti koronatartunnan saaneen riskiä joutua sairaalahoitoon tai kuolla, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvitys.

Riskiryhmiin kuuluvat erityisesti yli 70-vuotiaat sekä ne, joilla on keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä heikentävä sairaus.

– Ikä nostaa tartunnan saaneiden kuolleisuutta myös ilman taustasairautta, joka nostaa riskiä entisestään, kertoi tutkimusprofessori Markku Peltonen THL:n koronainfossa tiistaina.

Taustasairaudet nostavat sairaalahoidon ja kuolleisuuden riskin kaksin- tai kolminkertaiseksi.

THL:n 8. touokuuta julkaiseman artikkelin mukaan Suomen silloisista 255:stä koronavirukseen kuolleesta peräti 96 prosentilla oli yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Artikkelissa ei puhuta koronaviruskuolemista, vaan koronavirukseen liittyvistä kuolemista.

Sairaalahoidon tarve koholla

Vielä alle 50-vuotiailla kuolleisuus on vähäistä sekä koronatartunnan saaneilla että koko väestöllä keskimäärin, eivätkä taustasairaudet lisänneet merkittävästi riskiä kuolla tautiin verrattuna koko väestöön.

Yli 50-vuotiailla taustasairaudet kuitenkin lisäsivät tartunnan saaneiden kuoleman riskiä. Korkea ikä lisäsi selvästi koronaan sairastuneiden riskiä kuolla myös niillä, joilla ei ollut taustasairauksia.

Peltosen mukaan varsinkin 65-vuotiaasta eteenpäin kuolleisuus kasvaa jyrkästi iän myötä.

– Perusterveillä on myös varsin koholla sairaalahoidon tarve varsin nuorista lähtien, Peltonen kertoi.

Kaikkiaan kuolleisuus 30 päivän kuluessa positiivisesta testistä oli 70–74-vuotiailla lähes 10 prosenttia ja 75–79-vuotiailla jo yli 25 prosenttia.

Suomi kiihtymisvaiheessa

THL:n ylilääkäri Taneli Puumalaisen mukaan tutkimustulokset osoittavat, että riskiryhmien ja ikääntyneiden suojelu on merkittävin toimenpide, jolla voidaan torjua covid-19-tautiin liittyvää kuolleisuutta. Tämän takia esimerkiksi hoivalaitosten vierailujen olosuhteet pitää myös talvella turvata niin, että tartuntariski on mahdollisimman pieni.

Puumalainen kertoi, että positiivisten koronatestinäytteiden osuus on kääntynyt laskuun. SIlti koko Suomen tasolla ollaan edelleen epidemian kiihtymisvaiheessa.

THL:n mukaan Suomessa on todettu tiistaina 425 uutta koronatapausta. Tiistain tartuntaluvut ovat tyypillisesti korkeita, koska silloin ilmoitetaan edellisen viikon ja viikonlopun testien tuloksia. Vielä infotilaisuudessa Puumalainen ilmoitti uusien koronatapausten määräksi 294.

Puumalaisen mukaan suuri tapausmäärä kertoo siitä, että testauskapasiteetti on riittävä ja tunnistamattomia tapauksia ei todennäköisesti juuri ole.

THL:n johtaja Mika Salminen sanoi, että koronapandemia on edelleen täydessä vauhdissa maailmalla, vaikka tilanne vaihtelee maittain. Hän arvioi, että tilanne tukee jatkumaan ainakin kuukausia eteenpäin.

Kuolleisuus murto-osa keväästä

Suomessa koronavirukseen on kuollut maanantaihin mennessä 351 ihmistä.

Jos toisen tautiaallon katsotaan alkaneen heinäkuusta, koronavirukseen on tilastojen mukaan kuollut sen aikana 25 ihmistä.

Kesäkuun loppuun asti kuolleita oli 326. Syksyn kuolleisuus on siis tapausmääriin nähden murto-osa keväästä.

Ennen heinäkuuta kuolleisuus todettuihin tapauksiin verrattuna oli Suomessa 4,5 prosenttia, heinäkuun alun jälkeen toistaiseksi noin 0,4 prosenttia.

Koko EU-alueella oli keväällä huomattavasti enemmän kuolemantapauksia kuin syksyllä on ollut, kertoi THL:n johtaja Mika Salminen. Kuolemantapaukset suhteessa todettuihin tautitapauksiin ovat laskeneet huomattavasti.

Yksi syy korkeampiin kuolleisuuslukuihin kevään tilastoissa on Salmisen mukaan se, että kapasiteettisyistä pystyttiin testaamaan vain vakavimmat tapaukset. Nyt useimmissa maissa voidaan testata enemmän, eli myös lievempiä tapauksia löydetään.

Salminen uskoo, että kuolleisuuslukujen laskun taustalla on myös se, että riskiryhmiä on opittu suojaamaan ja hoito on kehittynyt, vaikka täsmälääkettä tautiin ei ole.

Miehet kuolevat ja joutuvat hoitoon naisia useammin

Tänä syksynä positiivisen koronatestin tehneet ovat olleet nuorempia kuin keväällä. Keväällä positiivisen tuloksen saaneiden keski-ikä oli 48 vuotta ja syksyllä 38 vuotta.

Tämä johtuu osittain siitä, että keväällä testikapasiteetti oli rajallinen ja testejä tehtiin harvemmille kuin nyt.

Tartunnan saaneet ovat olleet keskimäärin nuorempia kuin koko väestö, mutta heillä on hieman enemmän taustasairauksia kuin väestöllä keskimäärin.

Koko vuonna kaikista tartunnan saaneista yhdeksän prosenttia on ollut yli 70-vuotiaita, kun koko aikuisväestössä heitä on 20 prosenttia.

Vaikka tartunnan saaneissa on lähes saman verran miehiä ja naisia, miehet joutuvat teho-osastolle tai kuolevat tautiin naisia useammin. Tarkastelluista taustasairauksista yleisimmät ovat diabetes, sydän- ja verisuonitaudit ja verenpainetauti.

Peltosen mukaan THL:n aineistosta ei löytynyt miesten isommalle osuudelle yksittäistä syytä. Hän huomautti, että esimerkiksi lihavuus tai tupakointi eivät näy aineistossa.

THL on selvittänyt koronaan sairastuneiden sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta Tartuntatautirekisterin, Hoitoilmoitusrekisterin ja Kelan erityiskorvaustietojen avulla.

Suora lähetys on nyt päättynyt.

Tekstimuotoinen seuranta:

Kello 11.24: Tiedotustilaisuus päättyy.

Kello 11.23: Koronavirus ei näytä vaikuttaneen Suomen kokonaiskuolleisuuteen. Erityistä ylikuolleisuutta ei Markku Peltosen mukaan ole havaittavissa.

Kello 11.18: Seuraava kysymys koskee harrastuksia. Puumalainen kertoo, että vielä ei ole valmista listaa harrastuksista, jotka luokitellaan korkean tartuntariskin harrastuksiksi. Hän arvioi, että harrastukset, joissa ollaan hyvin lähikontaktissa ja mahdollisesti hengitetään, yskitään ja pärskitään muiden lähellä, kuuluvat korkean tartuntariskin harrastuksiin. Puumalainen toistaa, että valmista listaa ei ole, mutta mainitsee, että monelle voivat tulla ensimmäisenä mieleen joukkue- ja kamppailulajit.

Kello 11.15: Seuraava kysymys koskee Vaasan tilannetta ja hoivakoteihin liittyviä tartuntoja sekä altistumisia. Puumalainen vastaa, että Vaasan hoivakotiin liittyvästä tartuntaryppäästä ei ole uutta kerrottavaa. Laajempaa hoivakotirypästä ei Puumalaisen mukaan tiedossa ole.

Kello 11.11: Kolmas kysymys koskee niin sanottuja supertartuttajia. Salminen sanoo, että termi on harhaanjohtava. Salminen kertoo, että tartuttavuus näyttää vaihtelevan hyvin paljon. Hän kertoo, että vain osa tartunnoista johtaa jatkotartuntoihin, kun taas toisista tartunnoista jatkotartuntoja seuraa paljon. Todennäköisin syy on Salmisen mukaan se, että tartuttavuus vaihtelee taudin eri vaiheissa.

Kello 11.09: Toinen kysymys koskee toisen aallon epidemiahuipun ajoitusta. Puumalainen sanoo, että ei ole olemassa yksittäistä ennustetta, koska epidemiahuippu saavutetaan. Hänen mukaansa kyse on siitä, miten epidemian leviämistä onnistutaan hillitsemään.

Kello 11.08: Ensimmäinen kysymys koskee tartuttavuuden muutosta. Salminen vastaa, että tartuttavuuden muuttumisesta ei ole mitään viitteitä.

Kello 11.07: Puumalainen päättää oman puheenvuoronsa. Seuraavaksi tiedotustilaisuudessa siirrytään median kysymyksiin.

Kello 11.06: Tartunnan saaneista miehillä on selvästi suurempi riski joutua tehohoitoon ja menehtyä kuin naisilla.

Kello 11.06: Taustasairaudet kaksin–kolminkertaistavat sairaalahoidon ja kuolleisuuden riskin.

Kello 11.05: Peltonen kertoo yhteenvetona, että tartunnan saaneet ovat keskimäärin nuorempia kuin koko väestö. Keväällä tartunnan saaneet olivat 10 vuotta vanhempia kuin syksyllä.

Kello 11.04: Sairaalahoidon tarve on positiivisen testin tehneillä perusterveillä nuorillakin koholla. Tarve nousee iän myötä, Peltonen kertoo. Sairaalahoidon tarve, tehohoidon tarve ja kuolleisuus nousevat kaikki iän myötä.

Kello 11.03: Taustasairauksilla vaikuttaa olevan merkitystä tartunnalle. Tartunnan saaneilla on hieman enemmän taustasairauksia kuin väestössä keskimäärin.

Kello 10.59: Miehillä on todettu syksyllä hieman enemmän tartuntoja kuin keväällä. Tartunnan saaneiden keski-ikä oli keväällä korkeampi, 48, kuin syksyllä, 38.

Kello 10.56: Kevään ja syksyn vertailu on toteutettu vertaamalla 30. kesäkuuta ja sen jälkeen todettuja tartuntoja.

Kello 10.56: Seuraavaksi puheenvuoron saa tutkimusprofessori Markku Peltonen.

Kello 10.55: Alueelliset yhteistyöryhmät pohtivat Puumalaisen mukaan tällä viikolla, onko suositukset otettu käyttöön alueella ja jos ei, miten suositukset tulisi ottaa käyttöön sairaanhoitopiirin alueella.

Kello 10.53: Puumalainen kertoo paljon keskustelua herättäneestä suosituksesta, joka koskee aikuisten sisätiloissa tapahtuman ryhmäharrastustoiminnan keskeyttämistä tilanteissa, joissa tartuntariski on korkea. Puumalainen kertoo, että suosituksen käytännön jalkauttamista pohditaan parhaillaan.

Kello 10.50: Etätyösuosituksella pyritään Puumalaisen mukaan siihen, että fyysiset kontaktit vähenevät ja riski epidemian leviämiseen pienenee.

Kello 10.49: Vaasan tilanne osoittaa Puumalaisen mukaan sen, että tautitilanne voi kääntyä alueella jo parissa viikossa.

Kello 10.48: Vaasan tilanne on Puumalaisen mukaan hieman rauhoittunut viime päivinä.

Kello 10.47: Viime viikolla kuusi sairaanhoitopiiriä oli kiihtymisvaiheessa. Pirkanmaa oli yksi näistä alueista. Puumalainen kertoo, että uusi tilannekatsaus tämän viikon osalta tehdään torstaina.

Kello 10.46: Pääkaupunkiseutu on Puumalaisen mukaan tällä hetkellä se alue, jossa lisätoimenpiteet ovat aiheellisia.

Kello 10.46: Positiivisten näytteiden osuus on Puumalaisen mukaan kääntynyt pikkuisen laskusuuntaan. Puumalainen sanoo, että todennäköistä on, ettei tunnistamattomia tapauksia ole suurta määrää.

Kello 10.45: Parantuneiden määrän arvioidaan olevan yli 9 600, Puumalainen kertoo. Menehtyneiden määrä on Suomessa 351. Sairaalahoidossa on tällä hetkellä 62 koronatartunnan saanutta. Testattuja näytteitä on yli 1,3 miljoonaa.

Kello 10.43: Tapausilmaantuvuus on nyt koko maassa tasan 50. Se tarkoittaa, että tapauksia ilmenee 50 sataatuhatta asukasta kohti.

Kello 10.42: Suomessa on nyt 13 849 ilmoitettua koronatartuntaa.

Uudet 294 uutta koronavirustartuntaa ajoittuvat useammalle päivälle, Puumalainen kertoo.

Kello 10.42: Taneli Puumalainen esittelee seuraavaksi Suomen tilannetta.

Kello 10.41: Salminen nostaa esiin naapurimaiden tilanteen. Hän sanoo, että vaikka useissa maissa tartuntojen määrä on noussut kasvuun, tilanne ei välttämättä ole pysyvä.

Esimerkiksi Tanska ja Viro ovat Salmisen mukaan onnistuneet kääntämään suunnan ja tartuntojen määrä on jälleen laskussa.

Kello 10.40: Salminen esittelee eri maiden erilaisia tilanteita. Suomi on Salmisen mukaan esimerkki maasta, jossa kevätaalto torjuttiin onnistuneesti. Myös Norja ja Tanska onnistuivat Salmisen mukaan tässä.

Salminen kertoo, että ison kevätpiikin maissa on opittu elämään vähän paremmin taudin kanssa. Muissa maissa se on Salmisen mukaan vielä edessä.

Kello 10.37: Mika Salminen esittelee tiedotustilaisuuden aluksi tilastoja, joiden mukaan kuolemantapausten määrä suhteessa todettuihin covid-tartuntoihin on vähentynyt syksyllä kevääseen verrattuna selvästi.

Salmisen mukaan syy on se, että keväällä testauskapasiteetti oli syksyä pienempi. Nyt syksyllä testauskapasiteetti on suurempi ja tartuntoja on todettu kevättä enemmän.

Kello 10.35: Ensimmäisenä äänessä on THL:n johtaja Mika Salminen.

Kello 10.35: Suoran lähetyksen käynnistymisessä oli ongelmia. Nyt lähetyksen pitäisi toimia normaalisti.

Kello 10.28: Tiedotustilaisuuden on määrä alkaa parin minuutin kuluttua kello 10.30. Tilaisuudessa ovat paikalla THL:n johtaja Mika Salminen, ylilääkäri Taneli Puumalainen ja tutkimusprofessori Markku Peltonen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?