Uudet koronavirusluvut tuovat toivoa – sairaalahoidossa olevien määrät lievässä laskussa Suomessa - Koronavirus - Aamulehti

Uudet koronavirusluvut tuovat toivoa – sairaalahoidossa olevien määrät lievässä laskussa Suomessa

Analyysi: Koronavirukseen on maanantaihin mennessä kuollut yhteensä 59 ihmistä Suomessa. Tuoreet luvut ovat kahdella tapaa lupauksia herättäviä. Kuolleiden määrä suhteessa väestöön on pienimpiä maailmassa, ja sairaalahoitoon joutuneiden määrä näyttää tasaantuneen, jopa hieman laskeneen.

Helsingin yliopistosairaalassa käsitellään suuri määrä koronavirusnäytteitä päivittäin.­

13.4. 14:36

Uuteen koronavirukseen on maanantaihin mennessä kuollut Suomessa 59 ihmistä. Määrä kasvoi sunnuntaista kolmella.

Epidemia on ryöpsähtänyt kuolettavasti lähinnä Helsingin ja Kuopion yliopistosairaaloiden erityisvastuualueilla, joissa on kuollut yhteensä 55 ihmistä. Kuopion erva-alueen kuolemia selittää epidemian leviäminen vanhusten hoivakotiin.

Kuolleista 70 prosenttia on miehiä ja 30 prosenttia naisia. Mediaani-ikä on 81 vuotta.

Sairaalahoidon väheneminen hyvä merkki

Sairaalahoidossa olevien määrä on sen sijaan laskenut koko maassa. Kun sunnuntaina 235 koronaviruspotilasta tarvitsi sairaalahoitoa, maanantaina määrä oli enää 230. Myös tehohoidossa olevien määrä laski.

Tämä voi olla aikainen merkki siitä, että näiden rajoitustoimien aikaisen epidemian huippu lähestyy tai on jopa jo ohitettu. Joka tapauksessa tehohoitopaikat ovat tähän saakka riittäneet paremmin kuin hyvin.

Erityisesti maakunnissa sairaalahoidon tarve ei ole lainkaan kasvanut vuorokaudessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n epidemiologi Markku Peltonen kiinnitti aiemmin maanantaina Twitterissä huomiota siihen, että maakunnissa tehohoidon tarve on joko tasaantunut tai laskenut jo usean päivän ajan.

Uusia koronavirustapauksia todettiin maanantaina 90. Nämä tiedot ovat kuitenkin muutaman päivän jäljessä. Testejä on tehty Suomessa yhteensä 46 000 ja tapauksia todettu reilut 3 000, joista vajaa 2 000 Uudellamaalla.

Pääsiäisen vaikutus yhä kysymysmerkki

Uudenmaan liikkumisrajoitusten yksi tärkeä peruste oli pysäyttää pääsiäisliikenne pääkaupunkiseudun ja maakuntien Suomen välillä alkutekijöihinsä.

Tämä on nyt toteutunut, mutta toisaalta hyvät kevätilmat ovat poliisinkin mukaan saaneet väen pääsiäisenä liikkeelle maakunnissa.

Vasta pääsiäisestä viikon tai kahden kuluttua nähdään, lähtevätkö tartuntamäärät tämän liikehdinnän seurauksena maakunnissa uudelleen nousuun.

Tulokset tähän saakka erinomaisia

Jos pääsiäinen ei aiheuta pelättyä tartuntanousua, Suomi voi selvitä ensimmäisestä erästä koronavirusta vastaan hyvinkin pienin vaurioin.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että rajoituksia voisi holtittomasti purkaa, vaan jokaista purkua on harkittava tapauskohtaisesti. Lisäksi purkamiseen olisi yhdistettävä tiukka testaaminen ja kontaktien jäljitys. Tämä tarkoittaisi epidemian hidastamisesta paluuta sen tukahduttamiseen.

Lisäksi koronakuolleisuus suhteessa väestöön on Suomessa länsimaiden pienimpien joukossa, mikä tähän mennessä tarkoittaa sekä suomalaisten että valtionjohdon toimien onnistumista.

Osion tuoreimmat

Luetuimmat