Helsingin yliopisto löysi geneettisiä riskejä vakavalle koronataudille - Koronavirus - Aamulehti

Helsingin yliopiston tutkijat löysivät geneettisiä riskitekijöitä vakavalle koronataudille

Nollaveriryhmä suojaa hieman sairastumiselta.

Drive-in koronatestausta Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa lokakuun 22. päivänä.

31.10.2020 8:03

Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet useita vakavalle koronataudille altistavia geneettisiä riskitekijöitä maailmanlaajuisessa tutkimushankkeessa. Riskigeenit vaikuttavat ainakin immuunipuolustukseen ja keuhkojen toimintaan.

– Löydöt voivat tuoda esiin biologisia syitä siihen, että jotkut tulevat sairaammiksi kuin toiset, sanoo tilastollisen genetiikan ja epidemiologian tutkija Andrea Ganna Suomen molekyylilääketieteen instituutista Fimmistä.

Ganna esitteli tuloksia kansainvälisessä genetiikan alan konferenssissa tällä viikolla.

Hankkeessa on tähän mennessä tunnistettu kuusi taudin vakavuuteen liittyvää geenialuetta. Alueet löytyivät vertaamalla sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden ja muiden koehenkilöiden genomeita.

– Nyt voidaan keskittää tutkimusta siihen, mitkä todella ovat vaikuttavat geenit. Siihen liittyy myös näiden geenien normaalin toiminnan ymmärtäminen, sanoo tutkijatohtori Mari Niemi Fimmistä.

Lapsilla immuniteetti toimii ärhäkästi

Osa vakavaan tautimuotoon liittyvistä geenimuodoista vaikuttaa ihmisen synnynnäiseen immuniteettiin. Tämä immuunipuolustuksen haara torjuu nopeasti ja erittelemättä kaikenlaisia kehoon tunkeutuvia vieraita.

Lapsilla synnynnäinen immuniteetti toimii ärhäkästi, minkä on arveltu vaikuttavan siihen, että lapsilla koronatartunta jää yleensä lieväksi tai jopa huomaamattomaksi.

Tähän ensilinjan puolustukseen kuuluvat interferonit. Yksi tutkimuksessa tunnistetuista geenialueista aktivoituu interferonien vaikutuksesta tuottamaan entsyymejä, jotka käynnistävät viruksen perimän pilkkomisen. Toisella on tekemistä interferonireseptoreiden toiminnan kanssa.

Kolme muuta tunnistettua geeniä vaikuttavat todennäköisesti keuhkoja vaurioittavan tulehdustilan kehittymiseen. Yksi niistä liittyy Gannan mukaan myös keuhkosyöpään.

Kaikkein selvimmin vaikeaan tautimuotoon liittyy geenialue, joka sijaitsee kromosomissa 3. Se näyttää kaksinkertaistavan riskin joutua sairaalahoitoon.

Vahvimmin epäillään kahta geeniä, jotka liittyvät tulehdusreaktiota lietsoviin kemokiineihin sekä geeniä, jonka tuottama proteiini sitoutuu ace2-reseptoriin. Koronavirus käyttää ace2-reseptoria päästäkseen sisään soluihin.

O-veriryhmä suojaa

Tutkimusryhmä on pyrkinyt myös tunnistamaan tekijöitä, jotka ratkaisevat, kuka on ylipäätään altis sairastumaan uuden koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Tältä osin tulokset ovat olleet heikompia, mutta esiin on tullut O-veriryhmän pieni suojaava vaikutus.

Ryhmän mukaan tähän mennessä kertynyt tieto ei vielä riitä siihen, että olisi mahdollista arvioida yksittäisen ihmisen riskiä sairastua tai saada vakava tautimuoto.

Suomen molekyylilääketieteen instituutin Fimmin geenitutkijat käynnistivät kansainvälisen yhteistyöhankkeen jo maaliskuussa pandemian alkuvaiheessa.

Kokoon saatu aineisto käsittää 1,7 miljoonaa ihmistä. Heistä 30 000 on saanut koronavirustartunnan ja 9 000 on päätynyt sairaalahoitoon. Suomesta on mukana 360 koronapotilasta.

– Hypoteesimme heti epidemian alusta lähtien on ollut, että yksilöiden väliset geneettiset erot voivat selittää vaihtelua koronainfektion aiheuttamissa oireissa. Nyt aineisto alkaa olla tarpeeksi suuri luotettavien tulosten saamiseksi, Ganna sanoo tiedotteessa.

Hänen ryhmänsä ei käsittele dna-näytteitä vaan aineiston lähettäjien esikäsittelemää geneettistä informaatiota. Mukana olevat sairaalat, tutkimuslaitokset ja biopankit ovat sitoutuneet toimittamaan lisää tutkimusaineistoa sitä mukaa, kun potilasmäärät kasvavat.

Tietojen kerääminen ja yhdistäminen eri puolilta on Gannan mukaan ainoa tapa saada kokoon riittävän suuri aineisto, jotta merkityksellisiä genomin kohtia pystytään tunnistamaan miljoonien mahdollisten joukosta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: