Erityyppisille ravintoloille erilaiset koronarajoitukset - Koronavirus - Aamulehti

Näin ravintoloita koskevat koronarajoitukset muuttuvat: yökerhoille ja ruokaravintoloille eri rajoitukset

Sote-valiokunta kertoi ravintolarajoituksista tiistaina. Sote-valiokunnan piti korjata hallituksen esitystä perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla.

Uudet ravintolarajoitukset ovat olleet voimassa 8. lokakuuta lähtien. Niiden perusteella ravintolat joutuvat lopettamaan anniskelun ja sulkemaan aiempaa aikaisemmin ovensa.­

20.10.2020 6:00 | Päivitetty 20.10.2020 13:37

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä ravintoloiden koronarajoituksista.

Valiokunnan puheenjohtajan Markus Lohen (kesk.) mukaan mietintö on yksimielinen. Hän kertoi mietinnön sisällöstä tiedotustilaisuudessa eduskunnan valtiosalissa kello 13.

Marraskuusta lähtien ravintoloihin kohdistetaan erilaisia rajoituksia sen perusteella, mikä on ravitsemusliikkeen pääasiallinen tarkoitus.

– Tiukimmat rajoitukset kohdistetaan koronavirusepidemian torjunnan näkökulmasta sellaisiin ravitsemusliikkeisiin, joihin liittyy suuri todennäköinen riski asiakkaiden välisten kontaktien syntymiseen, Lohi kertoi tiedotustilaisuudessa.

Tällaisia ravitsemusliikkeitä ovat esimerkiksi yökerhot, anniskelubaarit ja pubit, joiden pääasiallisena toimintana on alkoholijuomien tarjoaminen. Näissä ravintoloissa asiakasmääriä voitaisiin rajoittaa enintään 50 prosenttia eli puoleen ravintolan maksimimäärästä.

Muissa ravitsemusliikkeissä, kuten ruokaravintoloissa, kahviloissa ja lounasravintoloissa asiakasmääriä voidaan rajoittaa enintään 25 prosenttia eli neljänneksellä.

Ravintoloiden rajoitukset

Viime keväänä ravintolatilat suljettiin aluksi kokonaan. Sen jälkeen tilalle tuli aukiolo-, anniskelu- ja asiakasmäärärajoituksia, jotka lievenivät vähitellen ja poistuivat 13.7.

Uudet rajoitukset tulivat voimaan 8. lokakuuta lähtien epidemian jälleen kiihdyttyä.

Alueilla, joilla on meneillään koronan perusvaihe, ravintolat joutuvat lopettamaan anniskelun kello 24 ja sulkemaan ovensa kello 1 yöllä. Asiakaspaikkamäärää ei rajoiteta.

Kiihtymisvaiheen alueilla ravintolat joutuvat lopettamaan anniskelun jo kello 22 ja sulkemaan ovensa kello 23. Ravintolan sisätilassa tai sen osassa saa oleskella samaan aikaan enintään puolet suurimmasta asiakasmäärästä.

Nämä kiihtymisvaiheen vaatimukset tulivat voimaan 10.10. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja myös Pohjanmaalla, joka on jo leviämisvaiheessa.

Velvollisuus huolehtia

Toinen rajoitusperuste on tartuntojen alueellinen määrä. Uusi laki muotoillaan niin, että rajoitukset ovat lähtökohtaisesti voimassa vain niillä alueilla, joilla rajoitukset ovat välttämättömiä. Rajoitukset olisivat siis erilaisia perus-, kiihtymis- ja leviämisalueilla.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa myös tarkempia säännöksiä asiakasmäärien rajoituksista ja niiden kohdentumisesta.

Valiokunta korostaa, että asiakasmäärän rajoituksista huolimatta ravitsemistoiminnan harjoittajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että asiakkaiden oleskelu tartuntataudin leviämisen estämiseksi riittävän väljästi ja asiakaspaikat sijoittuvat riittävän etäälle toisistaan.

Pelkkä rajoituksen noudattaminen ei siten poista tätä velvoitetta.

Ravitsemisliikkeen on myös lyhennettävä aukiolo- ja anniskeluaikaa, jos se on välttämätöntä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi, eivätkä ravitsemisliikkeen tilojen ja pintojenpuhdistamistoimenpiteet, hygieniaohjeet, asiakaspaikkojen järjestely ja muut toimenpiteet ole tähän riittäviä.

Helmikuun loppuun asti

Valiokunnan tehtävä oli korjata hallituksen esitystä perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla. Perustuslakivaliokunta on linjannut muun muassa, että aukiolo-, anniskelu- ja asiakasmäärärajoitukset tulisi ulottaa vain niille alueille, joilla se on välttämätöntä tartuntataudin leviämisen estämiseksi.

Tällä hetkellä alkoholin anniskelu on lopetettava koronatilanteesta ja ravintolan tyypistä riippumatta viimeistään kello 24 ja pahemman koronatilanteen alueilla kello 22. Lisäksi pahemman koronatilanteen alueilla asiakkaita saa olla ravintolassa vain puolet normaalista.

Ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet saavat olla auki vielä tunnin anniskelun päättymisen jälkeen.

Tartuntatautilain väliaikainen muutos on voimassa vain lokakuun loppuun asti. Sote-valiokunnassa nyt korjattavana olevalla hallituksen esityksellä ravintoloiden rajoituksia on tarkoitus jatkaa marraskuun alusta helmikuun loppuun asti.

Takaisin käsittelyyn

Esitys ravintolarajoituksista palasi sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn, kun perustuslakivaliokunta edellytti muutoksia lakiesitykseen.

Perustuslakivaliokunta vaati viime torstaina merkittäviä muutoksia tartuntalain väliaikaiseen muutokseen, jolla ravintoloiden toiminnan rajoittamista jatketaan marraskuun alusta helmikuun loppuun saakka.

Valiokunta edellytti, että rajoitustoimista pitää säätää erityyppisten ravitsemusliikkeiden osalta eriytetysti siten, että rajoitukset ovat välttämättömiä juuri niissä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiksi.

Arvostelua nykysäännöksissä on herättänyt etenkin se, että ruokaravintoloita koskevat samat aukiolo-, anniskelu- ja asiakaspaikkarajoitukset kuin yökerhoja. Myös sitä on ihmetelty, miksei rekkamies voi päästä aamuyöllä kahville liikenneaseman ravintolaan.

Jo nykyistä lakia säädettäessä perustuslakivaliokunnan lähtökohtana oli rajoitusten ulottaminen vain niille alueille, joissa se on välttämätöntä.

Lisäksi lakiin pitää nyt valiokunnan vaatimuksesta kirjoittaa perussäännökset siitä, millä edellytyksillä ravitsemisliikkeen on lyhennettävä aukiolo- ja anniskeluaikaa ja asiakasmääriä.

Asetuksella valtioneuvosto voi sitten antaa tarkempia säännöksiä rajoitusten alueellisesta soveltamisalasta, rajoituksen kohteena olevien ravitsemusliikkeiden määrittelystä, ravintoloiden aukioloajoista ja esimerkiksi asiakaspaikkojen määrästä.

Uutinen päivittyy.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?