STM ja THL: millaisia koronatoimia seuraavaksi käyttöön? - Koronainfo - Aamulehti

THL suosittaa koronapassin tauottamista mahdollisimman pian – ilmaantuvuus korkeampi kuin koskaan, kuolemantapausten määrä lisääntynyt

Koronapassin hyllyttämisestä voitaisiin päättää mahdollisesti alueellisesti. Passin käytön keskeyttämistä suositellaan etenkin suuren tartuntariskin tapahtumissa.

STM:n osastopäällikkö Taneli Puumalainen (vas) ja johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki sekä THL:n johtaja Mika Salminen STM:n ja THL:n koronatilannekatsauksessa Helsingissä 9. joulukuuta 2021.

21.12.2021 8:05 | Päivitetty 21.12.2021 14:39

Aamulehti

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittaa hallitukselle koronapassin käytön tilapäistä keskeyttämistä mahdollisimman pian etenkin suuren tartuntariskin tapahtumissa. Passista voisi tulla mahdollisesti alueellisesti voimassa oleva.

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta vahvisti tiedon Helsingin Sanomille. Korkean riskin tapahtumia ovat THL:n aiemmin julkaiseman arvion mukaan esimerkiksi ravintoloista yökerhot, baarit ja pubit sekä sisätiloissa järjestettävät konsertit ja urheilutapahtumat, kun istumapaikkoja ei ole määritelty.

Hallitus neuvottelee tiistaina kello 16 koronatilanteesta ja uusien rajoitustoimien tarpeellisuudesta.

Lue lisää: Näin tiistain suuri koronapäivä jatkuu – Tässä kaikki, mitä pitää tietää: koottuna tärkeät kellonajat ja taustat

Näin kerrottiin koronatilanteesta

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pitivät tänään tiistaina kello 12 tilannekatsauksen, jossa käsiteltiin rokotustilannetta sekä koronavirustilanteen epidemiologista arviota Suomessa ja kansainvälisesti.

Kyseessä oli perinteinen viikkoinfo, joka on yleensä pidetty torstaisin, mutta siirrettiin tiistaille.

Tilannekatsauksessa olivat mukana johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä ja johtaja Mika Salminen THL:stä.

Lisäksi kysymyksiin vastasivat osastopäällikkö Taneli Puumalainen STM:stä ja johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä.

Aamulehti näytti tilannekatsauksen suorana.

Aamulehti seurasi tilaisuutta hetki hetkeltä myös tekstimuodossa:

Kello 13.06: Suora lähetys päättyy.

Kello 13.00: Salminen puhuu koronaviruksesta yleisellä tasolla. ”Täytyy varautua siihen, että virus tulee muuntautumaan vielä monta kertaa uudestaan. Siihen täytyy suhtautua realistisesti, että tauti ei tule katoamaan maailmasta. Ensi syksynä meillä voi taas olla sellainen tilanne, jossa syyskaudella hengitystieinfektiot lisääntyvät ja osalla väestöstä voi olla isompi riski sairastua.”

THL:ssä on Salmisen mukaan pohdittu, että jää tilanne, jossa on tautitaakkaa.

Puumalainen jatkaa. ”Aina pitää uskoa ja toivoa. Kyllä se pandemia ennemmin tai myöhemmin lähtee lievenemään. Ehkä koronasta tulee samanlainen hengitystieinfektio kuin muistakin. Tällä hetkellä tauti on vielä uusi ja tuntematon.”

Voipio-Pulkki kertoo, että pandemiat kestävät yleensä 2–4 vuotta. Koronavirusta seurataan tarkemmin kuin aikaisempia pandemioita.

Kello 12.56: ”Jäljitettävyys on heikentynyt, eivätkä ihmiset osaa enää nimetä, mistä ovat tartunnan saaneet. Virusta on nyt niin paljon. Epidemiatilanteen kohentuessa myös jäljittäminen helpottuisi”, sanoo Voipio-Pulkki.

Kello 12.54: Kysytään tartunnanjäljityksestä. Mistä rokottamattomat saavat tartuntoja? Missä tilanteessa koronajäljitys on nyt?

Salminen: ”Rokottamattomat saavat tartuntoja mistä vain, missä on joku sellainen henkilö, joka on tartuttaja. Oli kyseessä sitten rokotettu tai rokottamaton. Riski tartunnan saamiselle on rokottamattomalla on moninkertainen rokotettuun verrattuna.”

”Palaute palvelujärjestelmästä on sellainen, että tartunnanjäljityksen toiminta on sen verran pahasti jäljessä todellisuudesta, että osa työstä ei pysty hillitsemään epidemiaa tällä hetkellä. THL:n arvio on se, että tartunnanjäljitystä tarvitaan, mutta olisi tärkeää järjestää resurssit niihin kaikkein suurimmassa riskissä oleviin tapahtumiin.”

Kello 12.52: Kuinka paljon koronapassin tauottaminen voisi vaikuttaa epidemiaan? Salmisen mukaan alueellisesti toimivaltaiset viranomaiset käyttäisivät niitä keinoja, joita on käytettävissä. ”Liikkeelle lähdettäisiin suurimpien riskien tapahtumista.” Suurimpien riskien tilanteita ja siellä tapahtuvia kontakteja voitaisiin vähentää.

Kello 12.48: Voipio-Pulkin mukaan koronapassi on hyvä esimerkki, miten tieto on lisääntynyt ja miten työkaluja on opittu käyttämään. On mahdollista, että koronapassi menee alueellisesti tauolle. Tämä mahdollisuus on olemassa. Poistuuko koronapassi kokonaan työkalupakista, siitä keskustellaan.”

Kello 12.45: Kysytään koronapassin keskeyttämisestä. Jos keskeytetään, kuinka pitkäksi aikaa? Mitä tilaisuuksia se koskisi? Jos ei suositella, milloin se voisi tulla ajankohtaiseksi?

Salminen vastaa. THL on antanut lausuntonsa koskien toimia, joita epidemiatilanteessa voisi harkita. Yksi on se, onko koronapassi juuri suurimpien riskien tilanteissa keino, joka toimii sillä tavalla kuin sen pitäisi toimia. ”Tämä on kysymys, jota päättäjien täytyy pohtia tänään.”

”Ongelma on se, että meillä on niin laaja leviäminen ja uhka siitä, että virusmuoto, joka saattaa tarttua helpommin rokottamattomiin, on runsastumassa. Tällä hetkellä koronapassilla voidaan välttää kaikki rajoitukset niissä tiloissa, joissa passi on käytössä. Näissä tilanteissa virukset leviävät helpommin ja riskit kasvavat.”

Kello 12.42: Seuraavaksi kysytään kotitesteistä. Kotitestien laajempaa käyttöönottoa valmistellaan Taneli Puumalaisen mukaan. Esityksiä toivotaan joululomien jälkeen. THL:ltä toivotaan vastauksia jo nopeammin. Puumalaisen mielestä kotitestit ovat hyvä keino varmistaa ennen joulunajan vierailuja ettei koronatartuntaa ole. Kotitestien kysyntä on kasvanut ja voi olla vaikeuksia löytää kotitestejä itselleen. ”Uskoisin, että markkinat toimivat ja liikkeet saavat hankittua näitä lisää.”

Salminen jatkaa: ”THL:n sivulta löytyy ohjeet siitä, miten kotitestiä kannattaisi käyttää. Näin yleisesti ottaen samaa mieltä kuin Puumalainen, että ne ovat hyvä keino, jolla voi omaa riskinhallintaa suorittaa. Varmistaa, ettei ole oireetonta tartuntaa. Kotitestit ovat osoittautuneet varsin hyväksi ihan sen oman statuksen selvittämiseksi. Osumatarkkuus on parempi kuin alkuun ajateltiin. Jos saa positiivisen tuloksen, täytyy suhtautua siten, että on tartunta ja täytyy eristäytyä.”

Kello 12.38: Omikronista kysytään – kuinka vakavia tartunnat ovat olleet? Mikä on rokotuksen antama suoja? Salminen vastaa, että omikronin ympärillä on kysymyksiä, joihin ei ole lopullista vastausta. Se, mitä tiedetään on, että omikron tartuttaa helpommin. Tartunnat ovat olleet lieviä, mutta tietoa ei ole vielä tarpeeksi. Alkuperäiset tiedot Etelä-Afrikasta eivät ole suoraan verrannollisia Euroopan tilanteeseen. Euroopassa väestö on iäkkäämpää.

Alustavaa tietoa on, miten eri rokotteet suojaavat vakavammalta taudilta. Vaikutus näyttää paremmalta, mutta vaikutus on heikentynyt erityisesti iäkkäillä ja riskiryhmillä. Siksi kolmas rokotusannos on tärkeä, koska se antaa paremman suojan. Siitä on Salmisen mukaan selvää näyttöä.

Omikron tarttuu herkemmin. Syytä on vaikea sanoa.

Voipio-Pulkki jatkaa: tehohoidossa olevat ovat valtaosin rokottamattomia. ”On vain ajan kysymys, milloin meillä on tehohoidossa omikronin sairastuttamia ihmisiä.”

Kello 12.37: Kysytään hätäjarrusta. STM:n osastopäällikkö Taneli Puumalainen vastaa,ettei hätäjarru hillitse tartuntojen määrän kasvua, mutta toimenpiteet, joita alueita ohjattaisiin ottamaan käyttöön hillitsevät. Niitä on tehty Puumalaisen mukaan jo paljon, kuten julkisuudessa on esitetty, eikä kaikkia vaikutuksia ei vielä nähdä.

Kello 12.36: Seuraavaksi siirrytään median kysymyksiin.

Kello 12.34: Rokotussuojan ylläpito on epidemian hallinnan kulmakivi Voipio-Pulkin mukaan. ”Se suojaa vakavaa tautia vastaan ja hillitsee oireetonta väestöleviämistä.”

Omikron syrjäyttää ennemmin tai myöhemmin deltan. Rokotussuojaa on Voipio-Pulkin mukaan vahvistettava riskiryhmistä koko kohdeväestöön. ”Tähän tarvitaan aikaa.”

Kello 12.32: Puutteellinen rokotussuoja on suuri riski tällä hetkellä, kertoo Voipio-Pulkki.

Kello 12.30: Viikolla 49 tehohoitoon tuli 36 uutta koronapotilasta. Viikolla 50 potilaita oli 44 ja potilassiirtoja tehtiin neljä kappaletta. Lähes kaikissa keskussairaaloissa on nyt tehohoidossa koronapotilaita. Potilassiirtoja yliopistosairaaloihin tehdään lääketieteellisistä syistä.

Kello 12.28: Koko maassa on erikoissairaanhoidossa vuodeosastolla 177 potilasta, perusterveydenhuollossa vuodeosastolla 103 ja teho-osastolla 63.

Kello 12.27: Koronatestejä tehdään noin 150 000 viikossa. Menehtyneiden määrä on jonkin verran lisääntynyt. Menehtyneet ovat olleet iäkkäitä.

Kello 12.25: Seuraavaksi puheenvuoro annetaan THL:n johtavalle asiantuntijalle Liisa-Maria Voipio-Pulkille.

Kello 12.23: THL antaa uusia suosituksia epidemian torjuntaan. Omikronin riskimaista saapuvien on osallistuttava pakolliseen terveystarkastukseen tai esitettävä negatiivinen koronatestin tulos. THL ehdottaa muutosta rokotusasetukseen. Muutoksella varauduttaisiin tarjoamaan 5–11-vuotiaille mahdollisuutta koronarokotukseen.

THL suosittelee kolmannen koronarokoteannoksen välin lyhentämistä.

THL on julkaissut myös joulua koskevia suosituksia. Siinä painotetaan suunnitelmallisuutta ja riskiryhmiin kuuluvien toiveita. Hygieniasta kannattaa edelleen huolehtia.

Kello 12.20: Salmisen mukaan ilmaantuvuus rokottamattomilla on huomattavasti korkeampi kuin niillä, jotka ovat saaneet täyden rokotussarjan. ”On selvää, että jos ei ole rokotusten antamaa suojaa, se riski on todella korkea joutua sairaalaan. Rokotus kannattaa ottaa.”

Tehohoidossa oli Suomessa maanantaina Salmisen mukaan 64 potilasta.

Kello 12.18: Perussarjan rokotuskattavuus on yhä nousussa. THL:n mukaan kattavuus on kaikilla alueilla yli 80 prosenttia.

Kello 12.15: Uutta omikronvarianttia on havaittu jo 85 maassa. ”Näyttää siltä, että virus on jo levinnyt kautta maan”, toteaa Salminen. Suomessa toistaiseksi todettu 83 varmistettua tapausta, mutta seulontatestien perusteella omikron saattaa muodostaa jo noin puolet HUS-alueen uutena todettavista tapauksista ja myös Varsinais-Suomen alueella on todettu kasvava trendi.

Alustavat tutkimustulokset viittaavat siihen, että rokotuksen suoja lieväoireista tautia vastaan on heikentynyt. Rokotuksen suoja vakavaa tautia vastaan on yhä varsin hyvä ja kolmannen annoksen jälkeen lähes yhtä hyvä kuin aiempia muotoja vastaan.

Kello 12.14: Rokotekattavuus on noussut koko ajan. Täysi perussarja on 85,4 prosentilla Suomessa. 80-vuotiaista yli 67 prosenttia on saanut myös kolmannen annoksen.

Kello 12.11: Suomessa on ollut tasainen ja kohtuullisen voimakas kasvu tapausmäärissä. Tapausmäärät ovat kasvaneet joka viikko. Ilmaantuvuus on korkeampi kuin koskaan.

Vastaavaa kasvua ei ole nähty erikoissairaanhoidossa, mikä viittaa Salmisen mukaan rokotteiden antamaan suojaan. Viimeisin viikko näyttää huolestuttavalta siinä mielessä, että erikoissairaanhoidossa on tapahtunut viime aikoina pientä kasvua.

Kello 12.09: Osassa Keski-Eurooppaa on selvää tapausmäärien laskua, mutta lännessä monessa maassa yhä nousua, kertoo Salminen.

Kello 12.07: Johtaja Mika Salminen THL:stä puhuu ensimmäisenä. Maailman väestöstä 46,8 prosenttia on saanut täyden perusrokotussarjan.

Kello 12.07: Tiedotustilaisuus alkaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut