Aamulehti
Tiede tulee voittamaan koronaviruksen, joskaan ei aivan vielä.
Tämä on Tampereen yliopiston anatomian professorin Seppo Parkkilan viesti koronavirusta pelkääville.
Tutkijat eri puolilla maailmaa lähestyvät koronavirusta nyt kahdelta suunnalta: virusta vastaan kehitetään rokotetta, mutta myös lääkkeitä. Rokote on hyödyksi viruksen leviämisen estämisessä ja avuksi heille, jotka eivät ole vielä sairastuneet. Lääke taas auttaa heitä, jotka saavat koronavirustartunnan.
Perinteisesti koronaviruksiin ei ole ollut tarjolla lääkkeitä, mutta Parkkilan mukaan lääkkeiden kehitykseltä voidaan nyt odottaa paljon. Hän kertoo virtuaalisesta screenauksesta, lääkkeiden kehitystyössä käytettävästä menetelmästä, jonka avulla sveitsiläinen tutkimusryhmä onnistui erottamaan satojen miljoonien lääkkeiden joukosta yksitoista lupaavaa ehdokasta, jotka saattavat tehota koronavirukseen.
– Kaikki nämä yhdisteet ovat jo olemassa, joten ne on tuotavissa käyttöön nopeasti. Vältytään joiltakin aikaa vieviltä testauksilta.
Vasta-aineista apu hoitoon?
Koronavirukseen sairastuneiden hoidon kehittämisessä voi olla apua myös heistä, jotka ovat jo parantuneet tästä viruksesta. Heille on kehittynyt vastustuskyky virusta vastaan, jolloin heiltä kerättävästä seerumista voidaan eristää vasta-aineita.
– Tätä plasmaa tai vasta-aineita voidaan antaa koronavirukseen sairastuneille. Hoito kannattaa kohdistaa riskiryhmään kuuluville sairastuneille.
”Rokote voi olla käytössä syksyllä”
Parkkila arvioi, että myös rokotteen kehittäminen koronavirukseen on jo pitkällä, mutta sen turvallisuuden ja tehon varmistaminen vie vielä aikansa.
– Kliiniset kokeet vaativat vielä useiden kuukausien työn. Ihmettelisin, jos rokote olisi käytössä ennen syksyä.
Sitä, missä päin maailmaa rokotteen kehitystyössä ensimmäiseksi onnistutaan, on Parkkilan mukaan vaikea tietää. Hän pitää lupaavana esimerkiksi israelilaisen yrityksen tutkimuksia: yritys on neljän vuoden ajan kehittänyt rokotetta toiseen eläinperäiseen koronavirukseen, mutta sen uskotaan soveltuvan myös maailmalla nyt leviävään koronavirukseen.
Vuonna 2009 levinneeseen sikainfluenssaan saatiin kehitettyä rokote nopeasti, sillä kun virus lähti leviämään keväällä, jo syksyllä epidemian saapuessa Suomeenkin siihen oli rokote. Parkkila kuitenkin huomauttaa tilanteen olleen siksi helpompi, että kyse oli influenssaviruksesta. Influenssavirukset tunnetaan hyvin.
– Koronavirus on rokotteen kehittämisen näkökulmasta uusi kohde.
Kesä voi taltuttaa virusta
Pohjoisen pallonpuoliskon ihmisille saattaa olla onni onnettomuudessa se, että mennään kesää kohti. Syystä, jota ei tarkoin tunneta, epidemiat yleensä laantuvat kesän ajaksi.
– Syistä on paljon keskusteltu. Syyksi tähän ilmiöön on arveltu muun muassa sitä, että auringon ultraviolettisäteily puhdistaisi pintoja viruksista. Lämpimänä vuodenaikana ihmisen immuunijärjestelmä myös toimii tehokkaammin, Parkkila sanoo, mutta lisää, että eteläiselle pallonpuoliskolle, joka alkaa siirtyä talveen, virus saattaa olla entistä vahingollisempi.
Tampereen yliopiston virologian professori Heikki Hyöty kertoo, että aiempaan SARS-virukseen kehitetystä rokotteesta saatiin hyviä tuloksia, mutta epidemia ehti sammua ennen kuin rokote saatiin käyttöön. – Sitä varten tehdyistä tutkimuksista on kuitenkin hyötyä nyt, kun rokotetta yritetään luoda tähän uuteen koronavirukseen.
SARS-rokotteesta on nyt hyötyä
Tampereen yliopiston virologian professori Heikki Hyöty pitää julkisuudessa esitetyistä arvioista todennäköisempänä, että ennemmin 30 prosenttia kuin 70 prosenttia suomalaisista sairastuu koronavirukseen.
– Pidän hyvin mahdollisena, että epidemian leviämistä Suomessa pystytään hidastamaan, ja se voi kesän aikana vähän laantua. Tilanteen kehitystä ei kuitenkaan voi tarkkaan tietää. Virus voi hävitä tai jäädä pyörimään ihmisten keskuuteen ja laantua tavalliseksi, flunssaa aiheuttavaksi virukseksi.
Hyöty pitää hyvinkin mahdollisena, että koronavirusta vastaan saadaan kehitettyä rokote, mutta arvioi, että optimistisimmankin aikataulun mukaan se saadaan kehitettyä ensi vuonna. Tämän jälkeen tarvitaan vielä isot tutkimukset rokotteen tehon ja turvallisuuden selvittämiseksi.
– Puhutaan siis useista vuosista ennen kuin rokote on käytössä. Aikaa kuluu vähintään kaksi vuotta, mutta todennäköisesti enemmän. Ensimmäisessä vaiheessa rokotetta testataan koe-eläimillä, sen jälkeen pienelle joukolle ihmisiä. Kolmannessa vaiheessa päästään tutkimaan laajalla ihmisjoukolla. Tästä normaalista kehitystyöhön kuuluvasta ketjusta ei voi tinkiä.
Hyvä uutinen on se, että nyt kiertävä koronavirus ei näytä muuntuvan helposti, mikä parantaa mahdollisuuksia rokotteen kehittämiselle.
”Lääkkeistä voi olla apua”
Hyöty näkee, että rokotetta nopeampaa apua saattaa olla luvassa lääkkeistä, joita jo käytetään muihin viruksiin tai sairauksiin. Näidenkin lääkkeiden uusi käyttö pitää kuitenkin ennen laajaa käyttöönottoa testata koe-eläimillä ja ihmisillä.
– Jos kyse on aivan uudesta lääkkeestä, se tie on pitkä. Turvallisuuden vuoksi pitää jälleen kulkea kaikki lääketutkimuksen vaiheet. Turvallisuutta ei voi liikaa korostaa, kuten sikainfluenssan sivuvaikutuksena joillekin syntynyt narkolepsia osoitti.
Virus voidaan luoda keinotekoisesti
Missä ratkaisun koronavirusta vastaan voi odottaa syntyvän? Edistyksellistä tutkimusta tehdään Euroopassa ja Yhdysvalloissa, mutta koronaviruksen vastainen tutkimus ja kehitystyö vaativat paljon rahaa ja viruksen mahdollisen nopean sammumisen vuoksi myös kykyä taloudelliseen riskinottoon.
– Sitä on ainakin Yhdysvalloissa. Myös Kiinassa on resursseja ja nousevaa biolääketiedettä.
Hyödyn mukaan koronaviruksen vastaisessa taistelussa tarvitaan niin akateemisia tutkimusryhmiä, yrityksiä kuin tutkimuslaitoksiakin.
– Nyt tarvitaan isoja tutkimusryhmiä, yhteistyötä, kokemusta ja rahoitusta.
Koronavirusrokotteen kehittämisessä käytetään sekä perinteisiä laboratoriomenetelmiä että uutta teknologiaa.
– Viruksia kasvatetaan soluviljelmillä steriileissä olosuhteissa, mutta toisaalta nykyteknologialla virus voidaan koota myös keinotekoisesti sen osasia yhdistelemällä.
