Aamulehti
Asuminen on monelle statuskysymys Tampereella. Jos taloudellinen tilanne sallii asuinalueen valinnan, päätös tehdään usein mielikuvien perusteella. Näin kertoi tutkija Antti Wallin Aamulehdelle viime vuonna.
Hyvätuloisten hakeutuminen tietyille trendialueille kertookin enemmän alueiden arvostuksesta kuin itse alueesta. Wallinin mukaan nimittäin varsinaisista huonoista asuinalueista ei Tampereella voida edes puhua.
Mielikuvat monista Tampereen 1970-luvun tienoolla rakennetuista lähiöistä on muodostettu kaukana historiassa, mutta ne elävät vahvasti. Useita ”levottomia lähiöitä” on kehitetty kovaa vauhtia: palvelut ovat parantuneet ja vanhojen asuntojen rinnalle noussut uutta. Maineen nousu tapahtuu kuitenkin hitaasti, ja trendialueelta katsottuna esimerkiksi lähiöiden luonnonläheisyys voi jäädä täysin huomaamatta.
Etsimme asuntoa Tampereelta kuukausia, kunnes löysimme sopivan alueelta, joka ei ollut suosikkialueidemme listalla kärjessä. Länsi-Tampereella sijaitseva kaupunginosa oli tuttu, mutta sen maine arveluttava.
Asunto oli kuitenkin isompi ja halvempi kuin vastaavat muutama kilometri lähempänä keskustaa. Keskustaan kestää julkisilla puolisen tuntia, mutta lähin palvelukeskittymä on kuuden minuutin ajomatkan päässä. Takapihalta pääsee suoraan metsään, ja naapurissa asuu useita eläkeläisiä ja lapsiperheitä. Alueelle on viime vuosina rakennettu runsaasti uusia asuntoja, ja lähiseudun palvelut ovat parantuneet selvästi. Suunnitelmat lupaavat samanlaisen kehityksen jatkuvan.
Halusin selvittää, onko kyse vain omasta kokemuksestani vai onko maine tosiaan jo vähän aikansa elänyt. Tämän päivän faktat puhuvat kokemukseni puolesta. Tilastokeskuksen mukaan noin neljännes asukkaista todella on eläkeläisiä ja samansuuruinen on lapsitalouksien osuus.
Hyväosaisuutta mitataan usein tulojen, koulutuksen ja työllisyyden perusteella. Asukkaiden mediaanitulojen perusteella alue kuuluu kymmenen Tampereen hyvätuloisimman postinumeroalueen joukkoon, ja työllisyys on keskitasoa. Korkeasti koulutettuja on vähemmän kuin Tampereen asuinalueilla keskimäärin.
"Huono maine” leimaa monia alueita. Yksistään naapurin matala koulutus tai tulotaso tuskin kuitenkaan häiritsee viihtyvyyttä. On surullinen ajatus, että naapurin kanssa pitäisi olla tismalleen samassa elämäntilanteessa ja sosioekonomisessa asemassa.
Tampereellakin asuinalueiden eriytymiskehitys on jo totta, ja ilmiön seurauksia nähdään nyt esimerkiksi Helsingin koulushoppailussa. Todellista köyhyyttä elämään tuo se, jos on lapsesta saakka tekemisissä ainoastaan samanlaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa.
Kirjoittaja on Aamulehden tuottaja.