Nyt se on taas alkamassa, osinkokevät. Olemme saaneet kuulla kuinka vaikea vuosi 2022 on ollut pörssissä ja elämä kurjaa, mutta silti suomalaiset pörssiyritykset ovat taas kerran pystyneet sopeutumaan. Esimerkiksi juuri vuotensa raportoineet UPM ja Nordea tulouttavat omistajilleen ennakoitua suuremman potin.
Eri analyysien mukaan Helsingin pörssin yhtiöistä olisi tulossa yhteensä 13 miljardin osingot, mutta luku taitaa ylittyä selvästi. Se olisi kaikkien aikojen kolmanneksi kovin noteeraus. Viime kevät tuotti kaikkien aikojen korkeimmat osingot eli peräti 14,7 miljardia euroa.
Yritykset ovat tehneet todella kovaa tulosta myös sotavuotena, vaikka moni pörssiyritys on joutunut vetäytymään Venäjältä.
Miten se on mahdollista? Kaikki kiteytyy siihen, että yrityksillä on kyky sopeutua maailman muutoksiin. Joskus liiketoiminta voi mennä heikosti tai jopa alta, mutta uudet ideat, uudet liiketoiminnat ja uudet omistajat yleensä saavat yrityksen uuteen suuntaan. Moni suomalainen pörssiyritys onkin elinkaarensa aikana syntynyt uudestaan moneen kertaan. Tämän takia myös varallisuuden kartuttaminen osakkeita omistamalla on ollut kannattavaa.
Tavallisen piensijoittajan näkökulmasta varallisuuden kertyminen on kuitenkin hidasta ja voi tuntua epäreilulta. Tämä johtuu suomalaisesta verotuksesta, jossa kaikista röyhkeimmin verotetaan niitä, joilta veroja on helpoin kerätä eli tavallisilta ihmisiltä. Palkansaajan mahdollisuus vaurastua sijoittamalla on hankalampi kuin muiden.
Yleishyödylliset yhteisöt, rahastot, eläkeyhtiöt tai jo reilusti varallisuutta kerryttäneet henkilöt voivat järjestellä asiat niin, että heidän osingoista maksamat verot jäävät pieniksi.
Suomen Osakesäästäjät teki laskelman vuoden 2021 osingoista. Tuolloin osinkoja jaettiin noin 12 miljardia euroa. Piensijoittajien osuus potista oli 1,5 miljardia ja suursijoittajien 10,5 miljardia. Yhteensä lähdeveroja kertyi 400 miljoonaa euroa eli osinkosummasta vain noin 3 prosenttia. Piensijoittajien osinkoveroprosentti on yleensä kuitenkin 25,5–28,9. Luvuista voi nopeasti päätellä, että piensijoittajat maksoivat suurimman osan kaikista veroista.
Olisi maamme kasvun kannalta järkevää ja reilua, että osingot maksettaisiin kokonaan verottomana kaikille, jos veroja ei pystytä kaikilta tasapuolisesti keräämään. Malli hyödyttäisi pitkällä aikavälillä Suomea enemmän korkoa korolle ilmiönä ja kansankapitalismin kehityksenä kuin pelkkänä vuosittaisena valtion rahankeräämisenä ja sen tuhlaamisena. Talous saisi piensijoittajien rahoista lisän, joka mahdollisesti sijoitettaisiin takaisin suomalaisiin yhtiöihin tuottamaan lisää vaurautta meille kaikille.
