Yleisholtiton suomalainen tarvitsee hyvän sähköpaimenen

Sähkötukien malleja laadittaessa suurin pelko on ollut, että meitä kannustetaan sähkön kulutuksen kasvattamiseen.

12.1. 18:36

Aamulehti

Suomeen saadaan rakennettua sähköasiakkaiden tueksi järjestelmä, joka koostuu energian arvonlisäveron alennuksesta, verovähennyksestä, Kelan sähkötuesta ja tuoreimpana sähköhyvityksestä. Tukimuotoja on neljä. Niiden rahoitukseen valtio aikoo käyttää sähköyhtiöiden turhan suurien voittojen verottamista.

Rakennelma voisi olla vielä tätäkin yksinkertaisempi, mutta vaikkapa Norjan kaltaiseen röyhkeään suoraviivaisuuteen ja avokätisyyteen meillä ei ole varaa: siellä valtio korvaa kuluttajille nyt 90 prosenttia siitä hinnan osuudesta, joka ylittää pörssisähkön keskimääräisen kuukausihinnan, 6,8 senttiä kilowattitunnilta. Useimmilla on pörssisähkösopimus tai siihen tiiviisti kytketty sopimus.

Meillä tällainen ei käy, koska suomalainen on yleisholtiton, toisin kuin kurinalainen norjalainen. Sähkötukien malleja laadittaessa suurin pelko on nimittäin ollut, että meitä kannustetaan sähkön kulutuksen kasvattamiseen. Olemme niin edesvastuuttomia, että ryhdymme hinnan laskettua saman tien maksimoimaan sähkön käyttöä kuin riivatut: Nissan Leafia ladataan täyteen, kiuas naksuu vartin ylimääräistä, patteritermostaattia hiplataan vaivihkaa.

Tämän järkeilyn mukaan kuluttaja ensisijaisesti tavoittelee satasen lisälaskua, jotta saisi nyhdettyä jonkun kympin valtiolta. No, sama sakki sai viime vuonna vähennettyä sähkön kulutusta kuusi prosenttia.

Kulutuksen kurissa pitämiseksi uusi sähköhyvityskin on pakko laskea neljälle kuukaudelle marras–joulukuun kulutuksen perusteella, jottei sähkön tuhlailu pääse karkaamaan uudestaan elostelun tasolle.

Sitten numero-oppia. Sähköhyvitystä koskeva laki on lausuntokierroksella. Lain perusteluista käy ilmi, että tukea voisi saada arviolta 930 000 asiakasta, jos myös tuen keston aikaisista 140 000 sopimusvaihtajista ja 120 000 muuttajista puoletkin mahtuisi tuen piiriin.

Hyvitystä tulee neljän kuukauden ajalta kahdessa erässä. Sitä saa marras–joulukuun kulutuksen perusteella enintään 700 euroa kuussa, puolet kuukausilaskun summasta 90 euron omavastuun jälkeen, jos hinta on vähintään 10 senttiä kilowattitunnilta. Ensimmäinen hyvitys tulee automaattisesti sähkölaskuun viimeistään maaliskuussa, toinen seuraavassa laskussa. Selkeää.

Halvan sopimuksen loppumista surevien asiakkaiden hyvityksen arviointi käy perusteluosan mallin perusteella seuraavasti, jos esimerkiksi 5 sentin määräaikainen sopimus loppui vuodenvaihteessa ja tilalle tuli 26 sentin sopimus tammikuussa (kuten esimerkiksi Tampereen Sähkölaitoksella).

Marras–joulukuulta tukea ei tule, koska hinta oli liian halpa. Toisen erän eli tammi–helmikuun hyvitys lasketaan tammikuun hinnan ja marras–joulukuun kulutuksen perusteella. Jos kuukausikulutukset olivat 1 000 ja 1 500 kilowattituntia, tulee marraskuulta tukilaskelmaan 1 000 kWh x 0,26 euroa – 90 euroa = 170 euroa. Joulukuulta kertyy 1 500 kWh x 0,26 euroa – 90 euroa = 300 euroa. Yhteensä siis 470 euroa, josta korvataan puolet eli hyvitys on 235 euroa.

Sähköhyvityksen lisäksi on mahdollista hakea tammi–huhtikuussa 60 prosentin verovähennystä laskujen 2 000 euroa ylittävältä osalta, enintään 2 400 euroa. Se koskee käytännössä sähkölämmitteisiä omakotitaloja.

Pienituloisilla ei välttämättä ole veroja, mistä vähentää. He voivat hakea Kelan sähkötukea, mutta sen omavastuu on 400 euroa kuukaudessa. Heikoimmillaan kerrostalossa asuvan tuki voi lopulta jäädä pelkän alvin väliaikaiseen alennukseen, muutamaan euroon kuukaudessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut