Tässä 5 syytä ajatella, että nyt alkaa poikkeuksellisen mielenkiintoinen vaalikevät

Tänä keväänä ei vaalikeskusteluihin tarvitse keksimällä keksiä vakavia ja ihmisten arkea kipeästi koskettavia aiheita, kirjoittaa Aamulehden toimittaja Heidi Pesonen.

12.1. 19:30

Aamulehti

Nyt on edessä poikkeuksellisen mielenkiintoinen vaalikevät. Voi olla, että olen kirjoittanut saman arvion ennenkin viimeisten vuosien aikana, enkä ole ollut ihan aina väärässä.

Nyt sanoille on kuitenkin tavallista enemmän katetta. Tässä viisi syytä, miksi.

1. Elämme outoja aikoja. Ei tarvitse mennä pitkää aikaa taaksepäin, kun arjessa tuli ajateltua aika vähän sotaa tai sähkön hintaa eikä asuntolainan korontarkistuspäiväkään tuonut kylmää hikeä otsalle. Vuodessa maailma muuttui turvattomaksi, ja arkea alkoivat painaa uudet huolet. Tänä keväänä ei vaalikeskusteluihin tarvitse keksimällä keksiä vakavia ja ihmisten arkea kipeästi koskettavia aiheita. Parhaassa tapauksessa keskusteluissa kuullaan päälle puhumisen, vanhojen kaivelun ja syyllisten etsimisen lisäksi myös pohdittuja ajatuksia tulevaisuudesta, puolueiden välisiä olennaisia eroja ja konkreettisia ratkaisuehdotuksia maan ja ihmisten ongelmiin.

2. Hallituspohja. Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin totesi Ilta-Sanomien vaalitentissä, että ei näe puoluettaan samassa hallituksessa Riikka Purran johtaman perussuomalaisten kanssa. Samanlainen on vihreiden Maria Ohisalon ja vasemmistoliiton Li Anderssonin viesti jo hyvissä ajoin ennen vaalipäivää. Onkin todella kiinnostavaa, millaisilla voimasuhteilla hallitusta lähdetään muodostamaan. Täytyy toivoa, että riittävä määrä siltoja jää kevään mittaan polttamatta.

Lue lisää: Avioerot ovat vireillä, vaikka kihloihinkaan ei ole päästy: puolueet ovat asettaneet jo ehdot siitä, kenen kanssa tehdään yhteistyötä

3. Tampere. Nykyisen pormestarimallin aikana Tampereen pormestari ei ole koskaan jättänyt paikkaansa kesken kauden. Timo P. Niemisen (kok.) ensimmäinen kausi oli vajaamittainen, mutta se johtui siitä, että malli tuli käyttöön kesken vaalikauden. Nyt voidaan olla uuden edessä. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ei ole tätä kirjoittaessa vahvistanut olevansa ehdolla, mutta suurempi yllätys on, jos hän ei asetu ehdolle kuin jos asettuu.

Lue lisää: Tampere voi saada kohta uuden pormestarin – Kalervo Kummolaa olisi vaikea sivuuttaa

4. Nuoret nousijat. Etenkin eduskuntavaaleissa on kiinnostavaa pohtia mahdollisia yllättäjiä ja uusia nuoria nousijoita. Pirkanmaalla on nyt useita nuoria ehdokkaita, joille voi ennustaa menestystä eduskuntavaaleissa ja poliittisella uralla. Helpolla paikka ei tosin irtoa koskaan. Vertausluku ratkaisee, mutta vuoden 2019 vaaleissa pienin henkilökohtainen äänimäärä valituksi tulleista oli Veijo Niemen (ps.) 3 709. Siitä voi miettiä, millaisen joukon luottamus valituksi tulevan on saavutettava.

5. Vaalien tärkein luku. Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 72,1 ja vuoden 2015 vaaleissa 70,1. Kun maa järisee ihmisten arjen ja talouden alla, saako se äänestämään vilkkaasti vai passivoitumaan? Toivottavasti äänestysinnossa näkyy, että puutteistaan huolimatta demokratia on asia, jonka puolesta kannattaa tarvittaessa taistella asein ja vähintäänkin vaivautua äänestyskopille. Sen on mennyt vuosi viimeistään tehnyt selväksi.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut