Aamulehti
“Ei minua varten tarvitse keittää.” Tämä lause on suomalaisille tuttu. Olen itsekin sanonut sen kymmeniä kertoja. Silti olen melko varma, että kahvia ei ole koskaan toppuuttelustani huolimatta jätetty keittämättä.
“Kuka ottaisi vielä?” Tämä on toinen lause, jota kahvipöydässä kuulee usein. Kahvia on taas keitetty pannullinen, ja se viimeinen liru pitäisi vielä saada kaadettua jonkun kuppiin. Eikä sille lirulle aina löydy ottajaa.
Tässä on yksi kahvikulttuurimme ongelma: kahvia keitetään liikaa. Vaikka ylijäänyt kahvi voi pannun pohjalla näyttää pieneltä määrältä, kokonaisuudessaan kaadamme kahvia viemäriin valtavasti.
Sanomme olevamme kahvikansaa, mutta osaammeko todella arvostaa kahvia?
Niin kuin olemme monesti kuulleet, suomalaiset ovat maailman ahkerimpia kahvinjuojia. Paahdettua kahvia kuluu vuodessa keskimäärin 10 kiloa per suomalainen. Se tarkoittaa, että kahvia juodaan nelisen kuppia päivässä. Moni juo tätä enemmän, niin minäkin.
Samaan aikaan kun juomme kahvia paljon, kahvi on myös yleisimpiä hukkaan heittämiämme ruokia, kertoo Kuluttajaliiton selvitys. Luonnonvarakeskuksen ja Pauligin selvityksen mukaan kaadamme kahvia viemäriin vuosittain 2,5 litraa per henkilö. Kotitalouksien vuosittaisesta ruokahävikistä 13 prosenttia on kahvia.
Suomalaisilla työpaikoilla taas kahvia päätyy viemäriin yli miljardi kupillista vuodessa, arvioi ruotsalaispaahtimo Löfbergs.
Näitä lukuja katsoessa tuntuu, ettemme todellakaan arvosta kahvia. Vai olemmeko tottuneet liian halpaan kahviin, kun sitä on varaa kaataa hukkaan tällaisia määriä?
Kahvipensaan marjan matka valmiiksi kahviksi suomalaisen kuppiin on pitkä. Eikä kahvi ole mitenkään ongelmaton juoma. Osassa maailman maita se lisää riskiä metsäkadolle ja toisaalta kahvi on myös ongelma luonnon monimuotoisuudelle.
On arvioitu, että kahvin kulutus kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan kahvisatojen ennustetaan kärsivän ilmastonmuutoksesta. Esimerkiksi suomalaisten valtaosin juoma arabica on kasvina herkkä niin ympäristön muutoksille kuin taudeille. Riskinä siis on, että metsiä raivataan yhä enemmän kahviviljelmiksi.
Vaikka raakakahvi oli New Yorkin pörssissä viime vuonna kalliimpaa kuin moneen vuoteen, suomalaiset eivät juuri kahvistaan tinkineet. Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan kahvin hinta nousi tammi–kesäkuussa 37 prosenttia, mutta sen myynti laski vain alle 14 prosenttia. Nyt hinta on jo laskenut. Viime vuonna pauna raakakahvia maksoi pörssissä kalleimmillaan 2,58 dollaria, tänä vuonna hinta on ollut korkeimmillaan 1,67 dollaria.
Kahvia pitäisi opetella arvostamaan nyt, kun sitä vielä on. Kasvavan kysynnän ja ilmastonmuutoksen myötä siitä voi joka tapauksessa tulla luksustuote.
Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.