Miksi kauniita sanoja säästellään nekrologeihin ja tunnustuksia hautajaispuheisiin? Kiitos kannattaa jakaa kun sen kohde on hengissä

Pyöreät syntymäpäivät ovat muistiltaan lyhyessä maailmassa vakiintuneita poikkeuksia, joiden varjolla otetaan yhteyttä ihmisiin heidän ajankohtaisuudestaan riippumatta, kysytään miten menee ja todetaan, että olet sinäkin kaikenlaista ehtinyt, kirjoittaa Aamulehden toimittaja Ilari Leppäniemi.

4.1. 19:30

Aamulehti

Pyöreillä syntymäpäivillä on merkitystä, ajattelin viime vuonna kahdesti, kun ensin kuoli Loiri ja sitten Pelé. Ensimmäisen kuolema synnytti Suomessa ja toisen kuolema kaikkialla sellaisen julkisen arvostuksen vyöryn, että olisihan se hienoa ollut, jos murto-osa näistäkin kiitoksista olisi ennätetty lausua silloin, kun kiitoksen kohteet olivat vielä maallisella taipaleella.

Ei sillä, etteikö heidän elämissään olisi mainetta ja arvostusta riittänyt, mutta ymmärrätte pointin. On täysin luonnollista mutta sittenkin jonkin sorttista tuhlausta, miten paljon kauniita sanoja säästellään nekrologeihin ja tunnustuksia hautajaispuheisiin. Ajatukseni ei ole mitenkään omaperäinen: en muista viime vuosilta yhtäkään suurmiehen tai -naisen kuolemaa, jonka jälkimainingeissa näitä keloja ei olisi ilmoille heitetty.

Miten tämä liittyy pyöreisiin syntymäpäiviin, ette kysy, koska selvähän se on. Ne ovat muistiltaan lyhyessä maailmassa vakiintuneita poikkeuksia, joiden varjolla otetaan yhteyttä ihmisiin heidän ajankohtaisuudestaan riippumatta, kysytään miten menee ja todetaan, että olet sinäkin kaikenlaista ehtinyt.

Ilmiö elää esimerkiksi lehtien syntymäpäivähaastatteluissa tai paikallisen seurahuoneen vuokrattavissa yksityistiloissa järjestetyissä kahviseremonioissa. Pappani näki muutama vuosi sitten vaivan järjestää 80-vuotisjuhlat, joita ilman aika moni vieraaksi kutsuttu ei varmaankaan olisi koskaan tullut lausuneeksi, että hän on sydämellinen ja ahkera seuramies.

Näyttelijä- ja urheilulegendoista virinnyt ajatus koskeekin myös – tai pikemminkin ennen kaikkea – tavallisia ihmisiä.

Pitäydytään tässä nyt kuitenkin julkisuuden henkilöissä, julkisella alustalla kun ollaan. Seuraavien tunnustusten vuolautta voi jokainen sitten soveltaa omassa elämänpiirissään. Muun muassa he täyttävät Wikipedian mukaan pyöreitä vuonna 2023:

Maija Vilkkumaa marraskuussa 50 vuotta! 2000-luvun merkittävin suomalainen rocklyyrikko, kuolemattoman Satumaa-tangon kirjoittaja, käyttänyt esikoisromaanissaan termiä postjuiceaalinen riimi.

Quentin Tarantino maaliskuussa 60 vuotta! Mies, jonka voi nimetä lempiohjaajakseen niin, että kuulostaa elokuvasivistyneeltä eikä edes valehtele.

Juho Juntunen heinäkuussa 70 vuotta! Viimeksi kesällä 2022, erään konsertin jo kääntyessä ehtoopuolelleen, kuulin kajautuksen: ”Soittakaa Paranoid!”

Tarja Halonen joulukuussa 80 vuotta! Suomen ensimmäiseksi naispresidentiksi nouseminen ei meriittinä kalpene edes Paranoid-huudon keksimiselle.

Onnea ja arvostusta myös kaikille muille tänä vuonna syntymäpäiviään viettäville!

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut