Taianomaista aikaa vai kiristynyt tunnelma? Tilastot kertovat suomalaisesta joulunvietosta myös synkkiä asioita

Perinteinen suomalainen joulu ei ole pelkkää turvallista yhdessäoloa. Siksi siihen kannattaa tänä jouluna keskittyä erityisen paljon.

21.12.2022 19:44

Aamulehti

Kolme yötä jouluun. Monelle aika on odotusta täynnä mutta on niitäkin, jotka laskevat tunteja siihen, että aatto on ohi.

Vuosi sitten kirjoitin, millainen on tavanomainen suomalainen joulu tilastojen mukaan: Tärkeintä ovat ruoka ja yhdessäolo, Wham!-yhtyeen Last Christmas -kappaleelta on liki mahdoton välttyä, yli puolet lähettää yhä joulukortteja ja Vihreä kuula jakaa suomalaiset kahteen leiriin. Lidlin kyselytutkimuksessa lähes kolmannes nimesi sen inhokikseen ja saman verran suosikikseen.

Perinteet eivät ole vuodessa muuttuneet. Tänäkin vuonna suurin osa suomalaisista perheistä syö kinkkua ja koristelee kuusen. Moni hankkii ikkunalle hyasintin, joita maamme kasvihuoneissa kasvatettiin viime vuonna yli kaksi miljoonaa.

Mitä muuta tilastot kertovat suomalaisten jouluperinteistä? Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi sen, että kahdeksan prosenttia kinkunpaistajista lorottaa rasvan viemäriin, eikä ilmastokeskustelu juuri vaikuta suomalaisten joulunviettoon. Moni saa hyasintin hajusta päänsäryn, sillä tuoksuherkkyydestä kärsii eri arvioiden mukaan 10–40 prosenttia suomalaisista.

Kaikki perinteet eivät luo joulutunnelmaa, esimerkiksi suomalainen alkoholikulttuuri. Elintarvikealan yritys Lejoksen selvityksessä punaviini nousi joulupöydän ykkösjuomaksi. Alkossa joulu onkin vuoden kiireisintä aikaa. Monessa kodissa nautitaan ruuan kanssa lasi hyvää viiniä, mutta turhan monelle maistuu väkevämpikin. Viinojen litramyynti kasvaa lähes 90 prosenttia joulun alla.

Joka neljäs suomalainen on kokenut lapsuuskodissaan liiallista päihdekäyttöä ja vakava päihdeongelma on ainakin toisella noin 65 000–70 000 suomalaislapsen vanhemmista.

Liika päihteidenkäyttö tarkoittaa tutkimusten mukaan usein perheriitoja, väkivaltaa, lasten laiminlyöntiä, taloudellisia ongelmia ja turvattomuutta. Ensi- ja turvakotien liitto arvioikin, että tänä jouluna yli 150 ihmistä viettää joulunsa turvakodissa. Heistä noin puolet on lapsia.

Aikuiset kuluttavat joulun hankintoihin Nordean mukaan keskimäärin reilut 500 euroa. Kun sähkön hinta on moninkertaistunut ja elintarvikkeiden hinta noussut yli 16 prosenttia vuodentakaisesta, joulubudjetti voi useassa perheessä olla tiukilla.

Kirkko varoittaakin, että tänä jouluna monen mieltä painavat nousseet elinkustannukset ja huoli toimeentulosta. Huolet ja yksinäisyyden tunne voivat korostua juuri juhlapyhien aikaan.

Luvuista kun on puhe, niin mitä jos tänä jouluna keskittyisi ihan sataprosenttisesti läheisiin ja läsnäoloon? Ehkä niille on tänä vuonna tavallistakin enemmän tarvetta.

Kirjoittaja on Aamulehden tuottaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut