Tampereen valtuuston kokouslistat täyttyvät hyvistä kehitysideoista, jotka eivät johda mihinkään

Herää kysymys, ovatko valtuustoaloitteet tehokas keino vaikuttaa yhteisiin asioihin vaiko vain turhaa paperin pyörittämistä ja kokousten pitkittämistä, kysyy toimittaja Kati Kalliosaari.

17.11. 19:30

Tampereelle tulisi julistaa nollatoleranssi koulukiusaamiseen.

Kuntapäättäjien palkkioita pitäisi alentaa, kun sote-uudistus vie puolet kuntien budjeteista ja tehtävistä.

Ilotulitukset voitaisiin korvata valoesityksillä ja musiikilla kaupungin tilaisuuksissa.

Tehdään Tampereesta Suomen siistein kaupunki!

Esimerkiksi tällaisia asioita kaupunginvaltuutetut ovat halunneet saada Tampereella aikaan valtuustoaloitteilla. Vuoden 2021 aikana valtuutetut tekivät Tampereella 76 aloitetta, kuluvan vuoden tammi-lokakuun saldo on 53. Valtuustoaloitteet ovat usein konkreettisia kehitysehdotuksia, jotka vaikuttavat yhteiseen ympäristöömme ja kaupungin palveluihin. Näyttää kuitenkin siltä, että vain harvoin ne johtavat käytännön toimenpiteisiin.

Kaupunginhallitus ottaa aloitteet käsiteltäväksi ja lähettää ne valmisteltavaksi. Useimmiten lopputuloksena on, että valtuusto merkitsee aloitteen ja siihen annetun lausunnon rutiininomaisesti tiedoksi. Poikkeuksiakin toki on. Esimerkiksi valvontakameroiden tuominen Kyttälään huumekaupan kitkemiseksi ja saunalauttojen laiturin siirto Laukontorilta Härmälään tapahtuivat ainakin osittain valtuustoaloitteiden ansiosta. Valtuustoaloitteen innoittamana kaupunki on myös liittynyt Mielenturvaa-verkostoon ja ryhtynyt toimiin työntekijöidensä mielenterveyden vahvistamiseksi.

Aloitteita tehtaillaan niin paljon, että välillä ne valtaavat pääosan valtuuston esityslistasta. Herää kysymys, ovatko ne tehokas keino vaikuttaa yhteisiin asioihin vaiko vain turhaa paperin pyörittämistä ja kokousten pitkittämistä. Kysyin asiaa Tampereella pitkään vaikuttaneelta demarivaltuutetulta Aila Dündar-Järviseltä, joka tunnetaan ahkerana aloitteiden tekijänä. Hän arvioi, että alle puolet valtuustoaloitteista johtaa toimenpiteisiin. Suurin syy siihen, että aloitteet eivät etene, on raha. Dündar-Järvisen mielestä valtuustoaloitteet ovat erittäin hyvä keino edistää kaupungin asioita, mutta hän myöntää, että niiden tarpeellisuus jakaa valtuutettujen ja viranhaltijoiden mielipiteitä. Sen sijaan kuntalaisten suunnasta palaute on ollut pelkästään kiittävää.

Aloitteita tekemällä valtuutettu epäilemättä toteuttaa perustehtäväänsä: kuuntelee kuntalaisia ja toimii heidän edunvalvojanaan. Tästä huolimatta aloitteet jäävät esityslistan häntään pakkopykäliksi, jotka eivät aina herätä valtuustossa edes keskustelua. Siksi aloitejärjestelmää kannattaisi tehostaa ja kehittää. Ehkä myös kuntalaiset voitaisiin aktivoida mukaan, ja antaa heidän äänestää verkossa parhaiksi katsomiaan aloitteita.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut