Näin vaikeaa on voittaa Finlandia: tamperelaisen Marja Kyllösen hylätty romaani nousi ehdokkaaksi 20 vuotta käsikirjoituksen kirjoittamisen jälkeen

Finlandia-palkinnossa kirjallisuutta arvotetaan romaanitaiteena. Ehdokkaiden kiinnostavin ja palkintoa kuvaavin ehdokas on tänä vuonna Marja Kyllösen Vainajaiset.

10.11. 13:30

Aamulehti

Olli Jalosen Stalker-vuodet, Marja Kyllösen Vainajaiset, Heikki Kännön Ihmishämärä, Iida Rauman Hävitys: Tapauskertomus, Sami Tissarin Krysa ja Eeva Turusen Sivistynyt ja miellyttävä ihminen. Tämänvuotinen Finlandia-raati on saanut kokoon hienon ehdokaskuusikon.

Olli Jalosella on nyt mahdollisuudet kolmanteen Finlandia-palkintoonsa, sillä hän on voittanut palkinnon jo vuonna 1990 romaanilla Isäksi ja tyttäreksi ja vuonna 2018 romaanilla Taivaanpallo. Asetelma ei ole tavaton, sillä useita ehdokkuuksia saaneita nykykirjailijoita on Suomessa useita. Viime vuonna Jukka Viikilä voitti palkinnon toistamiseen.

Kirjallisuusinstituution, kustannusmaailman ja tamperelaisille myös paikallisuuden kannalta kiinnostavin ehdokas on tamperelaisen Marja Kyllösen romaani Vainajaiset. Alkuperäinen käsikirjoitus on kirjoitettu 20 vuotta sitten. Suitsutetun Kyllösen kolmannen romaanin käsikirjoitus hylättiin 2000-luvun alussa WSOY:ssa, Kyllönen alkoi hävetä kirjailijanuraansa, lopetti kirjoittamisen ja keskittyi perheen perustamiseen.

Nyt Teos-kustantamolta uuden mahdollisuuden saanutta teosta kuvaillaan ”suvereeniksi” ja ”poikkeuksellisen ilmaisuvoimaiseksi” romaaniksi, joka hämää lukijaa loppuun saakka. Vainajaisten ehdokkuus otettiin myös kanssakirjailijoiden ja kirjallisuutta harrastavien lukijoiden joukossa tyytyväisyydellä vastaan.

Finlandia-palkinto on koko historiansa ajan arvottanut kirjallisia teoksia romaanitaiteena.

Suomen merkittävimmän kirjallisuuspalkinnon ehdokasasetelma osoittaa taas, että romaanitaiteen helmiä kirjoittavat yhä harvemmat, usein kokeneet tekijät, parhaat tuotokset kypsyvät hitaasti ja osaavienkin, taiteellisesti kunnianhimoisten tekijöiden edessä on tavattoman kivinen tie.

Samaan aikaan yleisön vapaa-ajasta taistelee lisääntyvä joukko muita kirjoittajia. Uusia kustantamoja nousee, ja yrittäjiä kirjailijoiksi alkaa olla enemmän kuin mihin vastaanottajien mielenkiinto riittää. Lukuaikapalvelut ja äänikirjapalvelut ovat mullistaneet kirjamarkkinat.

Palveluissa julkaistaan aineistoa, joilla ei ole edes lähtökohtaisesti mitään tekemistä kaunokirjallisuuden kanssa. Kaupallisesti tuotetulla true crimella, lifestyle-podcasteilla ja julkkiselämäkerroilla on paikkansa, mutta niiden vertaaminen kunnianhimoiseen kirjallisuuteen on sama asia kuin vertaisi Tampere Filharmonian konserttia nippuun mainos-jinglejä.

Valintalautakunnan puheenjohtaja Veli-Matti Pynttäri sanoi puheessaan romaanitaiteen elävän murrosvaihetta. Monimuotoisuus on murrosvaiheiden ominaispiirteitä, mutta murrosvaiheistakin on tapana päästä jossain vaiheessa selkeämmille vesille.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut