Saiko Pyynikki nimensä Nikolaus Pyyn mukaan? Uusi teos vie matkalle paikannimien historiaan

Vuosisatojen aikana tuiki tuttujen paikannimien alkuperä on jauhautunut tunnistamattomaksi. Mistä ovatkaan saaneet nimensä Härmälä, Muotiala ja Kyötikkälä?

8.11. 19:30

Aamulehti

Terveisiä Hermelestä, josta polkaisin aamulla tänne Tambercoskin kylään!

Nämä eivät ole minkään brändityöryhmän uusia nimityksiä Tampereen kaupunginosille, vaan 1500-luvun kirjoitusasuja Härmälälle ja Tammerkoskelle. Poimin ne nimistöntutkija Saulo Kepsun teoksesta Hämeen kylännimet. Kotimaisten kielten keskus julkaisi sen viime viikolla verkkosivullaan. Teos kattaa nykyisen Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sekä osan Päijät-Hämeestä, joten täkäläiselle lukijalle kirjassa on runsaasti tuttuja paikannimiä.

Kepsun mukaan esimerkiksi Härmälän nimen taustalla on jonkin keskiaikaisen miehen nimi Herman, joka on hämäläisten suussa taipunut muotoon Härmä. Näitä etunimeen perustuvia tuttuja paikkoja löytyy Härmälän läheltä muitakin. Muun muassa Muotiala pohjautuu esikristilliseen miehen nimeen Muotia. Pirkkalan puolella oleva Nuoliala saattaa sisältää nimen Nuolia, joka niin ikään on esikristillinen. Nykyisen Nokian puolella sijaitseva vanha asuinpaikka Vihola kätkee sisäänsä Vihoi-nimen.

Kepsu ei pelkästään luettele nimien alkuperää vaan valaisee niiden kautta Hämeen asutushistoriaa. Paikannimet kertovat paitsi asukkaista myös elinkeinoista, joita kylässä on harjoitettu. Nimet paljastavat myös laajempia historian käänteitä: vuoden 1200 jälkeen näillä kulmilla yleistyivät ruotsalaiset nimet ja 1200-luvun loppupuolelta lähtien kristilliset nimet. Molemmat näkyvät yhä Pirkanmaan paikannimissä.

Minua ällistytti ehkä eniten Pyynikki-nimen tausta. Kepsu kertoo, että nimi on todennäköisesti peräisin Nikolaus Pyy -nimiseltä mieheltä, jota oli kutsuttu Pyy-Nikiksi. Pyy oli tuohon aikaan tunnettu nimi Kangasalla.

Erikoinen nimi on myös Ködzsikele eli Kangasalan Kyötikkälä. ”Uniikki nimi”, sanoo Kepsukin. Kylän nimi perustuu alasaksalaisperäiseen Gødik-nimeen, joka on ollut tavallinen Ruotsissa. Muita saksalaisten tai ruotsalaisten nimien mukaan nimettyjä paikkoja ovat muun muassa Sorila (Siurd), Suinula (Svin), Siivikkala (Sivika) ja tietenkin Pirkkala (Birgher).

Mänttä on todennäköisesti saanut nimensä kristillisen Clemens-nimen mukaan. Siinä onkin nimi kokenut aikamoisen muodonmuutoksen rahvaan suussa.

Tänä syksynä suomalaisia ovat huvittaneet kartat, joissa tutut kaupunginosat on käännetty englanniksi. Jos samanlaisen kartan tekisi Kepsun teoksen pohjalta, tuttuun maisemaan saisi uuden näkökulman.

Voimme melko helposti kuvitella, millainen Tampere oli sata vuotta sitten, koska meillä on siitä runsaasti kirjallisia lähteitä ja jopa valokuviakin. Entä mitä tapahtui tällä paikalla 500 vuotta sitten? Siitä on paljon vaikeampi muodostaa mielikuvaa. Onneksi sentään nimiä on säilynyt.

Kirjoittaja on Aamulehden designtiimin päällikkö.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut