Aivoja säästääkseni käänsin pois lähes kaikki viestihälytykset

1.11. 19:43

Muistisairauksien määrä uhkaa kolminkertaistua seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana. Jos uhka toteutuu, vuoteen 2050 mennessä Suomessa voi olla yli puoli miljoonaa muistisairasta nykyisen noin 200 000 sijaan.

Onneksi muistisairauksien ennaltaehkäisymahdollisuudet ovat kuitenkin hyvät. Jopa 40 prosenttia muistisairauksista liittyy muokattavissa oleviin elintapoihin.

Paras ennaltaehkäisijä on tutkimusten mukaan liikunta, niin kuin suuressa osassa muitakin sairauksia. Myös terveellinen ruokavalio ja riittävä lepo voivat ratkaisevasti pienentää mahdollisuuksia sairastua.

Lisäksi aivojaan kannattaa treenata ja käyttää. Tähän sopii melkein mikä hyvänsä aktiivinen tekeminen ja harrastus.

Muistisairauksia paljon tutkinut Jenni Kulmala, Tampereen yliopiston gerontologian tenure track -professori, antaa Aamulehden haastattelussa hyvän vinkin: kannattaa miettiä omia riskejään ja aloittaa suurimman riskitekijän säätämisellä.

Otin heti neuvosta vaarin. Omaksi suurimmaksi elintapariskikseni koen digitaalilaitteiden hipelöinnin ja jatkuvan viestivirran. Se pirstoo vähäistä keskittymiskykyäni. Huomaan lyhytjänteisyyteni käyneen entistä pahemmaksi. Ajatustyöni ergonomia on todella huono.

Käänsin puhelimestani lähes kaikki viestihälytykset pois päältä. Kiepautin luurin pöydällä naama pöytää vasten. Valtaosa viesteistä joutaa odottaa sekä lukemista että vastaamista.

Myös sosiaalisen median selausta aloin välttää. Joka kerta kun tulin Instagramista tai Facebookista pois, olin levottomampi ja hivenen ahdistuneempi, ja ihan mukavista julkaisusta. Kyse ei ollut päivitysten laadusta vaan määrästä. Sitä oli aivoilleni liikaa.

Pitääkseni näpit irti puhelimesta bussimatkoilla kirjoitin päiväkirjaa. Hankin niitä useita eri kokoisia, sujautin kunkin päiväkirjan kanteen sille omistetun kynän klipsillä kiinni ja kannoin aina jotain journaalia mukanani. Onnistuin päiväkirjan avulla puolittamaan puhelimen hipelöinnin työmatkoilla.

Käsinkirjoittaminen tekee muutenkin aivoille hyvää. Se vaatii aivoilta paitsi ajattelua ja assosiaatioita, myös käsien ja sormien fyysistä koordinointia. Se on mielen liikuntaa.

Lisäsin myös kirjallisuuden lukemista, minkä huomasin jääneeni jo vuosiksi digitaalilaitteiden hipelöinnin varjoon. Lukiessa luo koko ajan uusia maailmoja aivoissa, kirjailijan tarkimmillaankin vain väljillä piirustuksilla. Tekee taas hyvää aivoille.

Millä tavalla pidät aivoistasi huolta? Kysymys on innostava. Siihen vastaaminen saattaa parantaa elämänlaatua pitkällä aikavälillä suunnattomasti.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut