Eduskuntaan kaivataan kansalaistottelemattomuutta – liikennemerkitkin ovat jo sukupuolineutraaleja

Sukupuolineutraalit nimikkeet ovat tätä päivää, kirjoittaa Aamulehden uutispäällikkö Piritta Palokangas.

20.10. 19:30

Aamulehti

Sukupuolineutraalit ammattinimikkeet ovat yleistyneet viime vuosina, ja hyvä niin. Emme enää puhu lakimiehestä vaan juristista tai aulaemännästä vaan aulapalveluhenkilöstä. Sukupuoli­neutraaleja ammattinimikkeitä käyttävä yritys viestii tuleville työntekijöilleen edistyksellisyydestä ja tasavertaisuudesta.

Neutraalit virkanimikkeet ovat käytössä myös jo monissa kaupungeissa, kunnissa ja julkisissa organisaatioissa – jopa liikennemerkeissä. Myös puolustusvoimat selvittää armeijan nimikkeiden muuttamista neutraaleiksi.

Lue lisää: Puolustusvoimilta yllätysveto: selvittää tasa-arvoisiin nimikkeisiin siirtymistä – Jääkö varusmies-sana historiaan?

Ammattinimike, joka ei suoraan vihjaa, että se olisi tietylle sukupuolelle tarkoitettu, on muutakin kuin ammattinimike. Kyse on tasa-arvosta.

On kuitenkin vielä yksi paikka, jossa sitkeästi halutaan pitää kiinni miehistä. Se on eduskunta. Täysistuntoja johtaa puhemies, ja talo on täynnä virkamiehiä.

Asialle on yritetty tehdä jotain. Vuonna 2016 kokoomuksen edustaja Outi Mäkelä teki toimenpide­aloitteen lainsäädännön ja hallinnon kielen muuttamisesta sukupuoli­neutraalimmaksi. Allekirjoittajia oli yksi, Mäkelän puoluetoveri Juhana Vartiainen.

Aloitteessa tuotiin esiin se, että Suomen kielen lautakunta on Euroopan neuvoston suosituksesta kannustanut sukupuoli­neutraaliin kielenkäyttöön etenkin lainsäädännössä ja hallinnossa tasa-arvon edistämiseksi jo vuodesta 2007. Aloite raukesi.

Aloitteessa todettiin myös, että sukupuolentutkijoiden ja tasa-arvovaltuutetun mukaan ammattinimikkeiden sukupuolistuminen antaa liian helposti sen kuvan, että tietyt ammatit sopisivat vain tietyn sukupuolen edustajille.

Eduskunnan puheenjohtajisto on tällä hetkellä 100-prosenttisesti miehiä. Eduskunnan historian aikana naisia on ollut puheenjohtajana yhteensä viisi. Kahdesta sadasta kansanedustajasta naisia on tällä hetkellä 92, mikä on lähes puolet. On myös odotettavaa ja tervetullutta, että eduskunnassa kansaamme edustavat tulevaisuudessa myös muunsukupuoliset. Siksikin nykypäivänä kuulostaa tunkkaiselta, jos kaikkia puhutellaan miehiksi.

Eduskunnassa säädetään lakeja, ja tässäkin kysymyksessä vedotaan siihen, että perustuslakiin pitäisi kajota, jotta täysistuntoa johtaisi puhemiehen sijaan puheenjohtaja ja eduskunnan arkea pyörittäisivät viranhaltijat. Perustuslain muuttaminen on työläs, mutta ei mahdoton prosessi.

Sen edistymistä odotellessa kehottaisin kansanedustajia kansalais­tottelemattomuuteen. Millaisen sanktion saa, jos alkaa käyttää sukupuolineutraaleja titteleitä?

Termejä voi opiskella vaikka mediasta. Aamulehti on käyttänyt sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä jo vuodesta 2017.

Kirjoittaja on Aamulehden uutispäällikkö.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut