Yhden opiskelupaikan varaan ei kannata rakentaa unelmiaan

Ensisijaisten hakutoiveiden ihannointi saattaa hyvinkin olla valintaperusteita suurempi syy nuorten kasautuvien paineiden takana, kirjoittaa Aamulehden toimittaja Ilari Leppäniemi.

9.10. 19:30

Aamulehti

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen sanoi syyskuun lopussa, että ylioppilaskirjoituksista pitäisi luopua. Väläytys on synnyttänyt keskustelua korkeakoulujen opiskelijavalinnoista, ja niiden lukiolaisille aiheuttamista paineista.

Aihe nousee julkiseen keskusteluun kohtalaisen usein kohtalaisen pysyvin sanankääntein.

Puolensa voi karkeasti ottaen valita joko korkeakoulujen pääsykokeita tai toisen asteen tutkintotodistusta painottavasta leiristä. Yhdeksi keskustelun keskeisistä lähtökohdista on sementoitunut yksimielinen huoli toisen asteen opiskelijoiden pahoinvoinnista.

Honkosen pääsykoemielinen idea on vastahangassa edellisen merkittävän uudistuksen kanssa. Sipilän hallituksen peruja olevan vuoden 2020 opiskelijavalintauudistuksen jälkeen vähintään puolet korkeakoulujen opiskelijoista on valittu toisen asteen todistuksen perusteella.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Työn ja talouden tutkimus Labore ovat tutkineet uudistuksen vaikutuksia. Tutkijat ottivat Helsingin Sanomissa (5.10.) osaa Honkoseen käynnistämään keskusteluun toteamalla, että uudistus on tutkimuksen mukaan onnistunut keskeisimmissä tavoitteissaan.

Yksi vuoden 2020 uudistuksen tulos on, että hakijat päätyivät aikaisempaa useammin aloittamaan opinnot muussa kuin ensisijaisessa hakutoiveessaan.

Se on mielestäni erittäin toivottavaa, muttei ilmeisimmästä syystä. Siinä, että suoraan lukiosta korkeakouluun pääsevien osuus kasvaa, on ongelmansa. Korkeakoulussa olemiseen ei liity mystiikkaa, mutta ymmärrykseen tähtäävä opiskelu kysyy kypsyyttä. Moni on siihen valmiimpi 21- kuin 19-vuotiaana. Nuorten kannattaa ajatella sitä valtion työvoimavarojen kustannuksellakin.

Ensisijaisten hakutoiveiden ihannoinnin väheneminen on hyvä asia itsessään. Ihannointi kun saattaa hyvinkin olla valintaperusteita suurempi syy nuorten kasautuvien paineiden takana. On valintamenettely mikä tahansa, eivät kaikki Helsinkiin lääkikseen tai Turkuun oikikseen haluavat tule sinne pääsemään. Ajatus ei sovi yhteen oman onnensa seppien menestystarinoiden kanssa. Siksi se onkin vapauttava.

Unelmapaikkoihin ripustautumisen sijaan hakukohteiden valinnat kannattaa nähdä samoin kuin kaikki muutkin iästä riippumattomat elämän päätökset – vajavaisin tiedoin tehtyinä valistuneina arvauksina. Päädymme minne päädymme, luomme siellä itsemme näköistä elämää. Jälkeenpäin voi hyvässä lykyssä huomata toteuttaneensa sellaisia unelmia, joita matkan varrelle sattui, ei sellaisia, joita joskus jossain keksi alkaa haluta.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut