Talvi tuo taantuman – kotitalouksilla ei ole varaa kuluttaa samalla tavalla kuin aiemmin

Suomalaisten kotitalouksien taloudellinen kriisinsietokyky on huolestuttavan heikko, kirjoittaa Tero Luoma kolumnissaan.

1.10. 19:30

Suomalaisten kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouteen on Tilastokeskuksen mukaan historian huonoin sitten 1990-luvun laman. Ei ihme, koska nyt on taloudessa tosi kyseessä. Lähikuukausina kotitalouksien talouden kestävyyttä koetellaan monelle ennennäkemättömällä tavalla inflaation, energian hinnan ja korkojen nousun seurauksena.

Danske Bankin kyselyn mukaan 27 prosenttia suomalaisista elää ilman mitään taloudellista puskuria. He eivät voisi elää kuukauttakaan ilman tuloja pelkillä säästöillä. Koronavuosia lukuunottamatta kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista säästöihin on viime vuosina kertynyt vain alle kaksi prosenttia. Päinvastoin, suomalaiset ovat velkaantuneet. Vielä 2000-luvun alussa kotitalouksien velka oli noin 60 prosenttia käytettävissä olevista tuloista, mutta nyt velkaantumisaste on liki 140 prosenttia.

Credit Suissen tutkimus osoittaa, kuinka muut Pohjoismaat ovat vaurastuneet viimeisen vuosikymmenen ja suomalaiset ovat pudonneet kelkasta. Suomalaisten kotitalouksien taloudellinen kriisinsietokyky on huolestuttavan heikko. Tämä olisi pitänyt tajuta paljon aikaisemmin.

Valitettavasti Suomen valtion talouskehitys on ollut yhtä heikkoa. Valtion velka on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2009 noin 60 miljardista eurosta yli 130 miljardiin euroon. Valtion talous on ollut yli 10 vuotta alijäämäinen, eikä vieläkään näy pysyvää muutosta tilanteen korjaamiseksi. Mitä aikaisemmin aloitettaisiin kulukarsinta, sitä helpommalla siitä selvittäisiin.

On selvää, että käynnissä oleva muutos on karu. Talous jarruttaa lähikuukausina voimakkaasti. Kotitalouksilla ei ole varaa kuluttaa samalla tavalla kuin aiemmin, kun on selvittävä sähkölaskuista ja pakollisista menoista. Kaikista ei-välttämättömistä hankinnoista säästetään. Matkustaminen, ravintolaruokailu ja viihde ovat yleensä ensimmäisiä karsittavia kohteita. Asuntokauppojen määrät putoavat jo voimakkaasti ja hinnat laskevat. Alalla kuin alalla siirrytään ylikysynnästä ostajan markkinoihin.

Rakenteellinen työvoimapula sentään suojaa merkittävältä työttömyyden kasvulta, vaikka muutosneuvotteluita ja lomautuksia tullaan lähikuukausina näkemään, kun yritysten näkymät heikentyvät.

Sijoitusmarkkinoilla sijoittajat ovat joutuneet toteamaan säästöjensä sulamisen. Helsingin pörssi on laskenut tänä vuonna noin 25 prosenttia ja laskusuunta näyttää yhä jatkuvan. Vieläkään ei ole kiire ostoksille, mutta lähitulevaisuudessa avautuu mahdollisuuksia niille, joilla on käteistä ja rohkeutta sietää epävarmuutta. Pikaista osakekurssien palautumista ei ole kuitenkaan odotettavissa lähivuosina.

Asuntorahastoille ennustan vaikeita aikoja, koska vuokratulot eivät nouse ja ylläpito- sekä korkokulut kasvavat, joten arvot alenevat.

Viimeistään nyt on ymmärrettävä, miksi hyvä taloudenpito hyvinä aikoina tuo turvan kriisitilanteissa.

Tero Luoma

Kirjoittaja on talousvaikuttaja ja omistajuuskirjailija.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut