Näitä työn sankareita arvostan yli kaiken

Luulen, että moni ammatti-ihminen ei ymmärrä, kuinka tärkeä ja tarpeellinen hän on meille muille.

5.9. 6:00

Aamulehti

Tämä tuli ensimmäisen kerran mieleeni, kun katsoin vierestä naapuriani Keijoa.

Hän teki, minä nimenomaan katsoin ja ihmettelin.

Keijo rakentaa, korjaa, huoltaa, hoitaa ja järjestää, rakentaa tarvittaessa yksin omakotitalon, jos joku pyytää. En keksi mitään remonttihommaa, jota hän ei osaisi tehdä. Eikä siinä kaikki. Hän on joka aamu työn touhussa jo aamukuudesta alkaen. Perinteinen timpuri ja työn sankari siis.

Itse kun en ole oikein koskaan tehnyt mitään oikeaa työtä, arvostan suuresti näitä kädentaitajia. Mistä tulevat mieleeni ne kaikki muut ammatti-ihmiset, jotka ansaitsevat suuren kunnioitukseni ja toivottavasti samanlaisen ihailun myös teiltä muilta.

Ajatelkaapa vaikka arkkitehteja ja insinöörejä, jotka suunnittelevat maantietunneleita, tekosaaria tai siltoja. Ja rakentajia, jotka nuo kaikki suunnitelmat toteuttavat. Saman arvostuksen ansaitsevat kaikenlaiset maankaivajat eli kaivinkoneen kuljettajat, jotka kaivavat kuoppia ja siirtelevät maata varmaotteisella ammattitaidolla vuodenajasta ja säästä riippumatta. Sama koskee linja-auton ja veturin kuljettajia, raitiovaunun kuljettajasta puhumattakaan.

Sekä tietysti sairaalan gastroenterologian osaston hoitajia, jotka tutkivat ja hoitavat ihmisten suolistosairauksia. On siinäkin ammatinvalinta, mutta kuinka tärkeitä he ovatkaan ihmiselämälle. Samaan hengenvetoon voi kehua kaikki kirurgit, lääkärit, osastonhoitajat, ylihoitajat, vanhustenhoitajat ja lähihoitajat unohtamatta hierojia ja fysioterapeutteja.

Entä opettajat. He antavat tarmonsa, viisautensa ja aikansa, että lapsemme oppisivat ihmisiksi. Sama koskee päiväkodin henkilökuntaa.

Ilman maanviljelijöitä, kalastajia, karjankasvattajia ja marjanpoimijoita vatsamme kurnisivat nälästä. Autonkuljettajat, varastonhoitajat, kokit ja myyjät huolehtivat, että tuo ruoka päätyy lautasellemme asti.

Sitten ovat viisaat professorit ja dosentit, jotka neuvovat, mitä kaikkea ei saa syödä ettei kuole. Kaikenlaiset talous- ja ostopäälliköt pitävät huolen, että kansantalous pyörii ja raha liikkuu.

Äidit ja isät ovat kaikista arvostettavimpia, vaikka ne eivät varsinaisia ammattinimikkeitä olekaan. Isoäidit ja isoisät ovat vähintään yhtä tärkeitä ehtymättömässä viisaudessaan ja lempeydessään.

Ja mitäpä olisi ihmiselämä muuta kuin ainaista kurjuutta ilman ihmisiä, jotka tuovat hengen ja kauneuden ympärillemme, eli tarkoitan pappeja, laulajia, basisteja, kaiken alan taiteilijoita ja muotoilijoita. Puhumattakaan kirjailijoista, jotka taikovat meille maailman, johon oma mielikuvituksemme ei riitä.

Sitten ovat vielä yhteiskuntamme peruspilarit eli poliisit ja palopelastajat sekä sotilaat, jotka varmistavat, että elämme turvassa. Sekä viisaat poliitikot... no ei enempää heistä.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut