Rakennuksilla on yllättäviä vaikutuksia kaupunkilaisten itsetuntoon – Siksi ihan jokaista mökkiä ei kannata purkaa

Vanhojen rakennusten säilyttäminen ei aina ole ollut muodikasta, mutta arvokkaan purkaminen se vasta hulluutta onkin, kirjoittaa toimittaja Nina Lehtinen.

24.8. 6:00

Aamulehti

En yleensä ota kovin vakavasti verkkokommentteja silloin, kun ne esitetään nimettöminä ja nopeina heittoina. Niistä on nimittäin vaikea tietää, kuinka tosissaan kirjoittaja oikeasti on.

Ehkä siksi kommentti ”Pistäkää se mökki nurin ja kerrostaloja tilalle” sai minut sunnuntaina nauramaan ääneen. Reaktioni saattoi syntyä myös pakokauhusta.

Kommentti tuli kirjoittamaani juttuun, jossa käsiteltiin Tampereen Teatteritalon ja Tampereen Teatteritalosäätiön historiaa. Teatterilla on vuosina 2024–2025 edessään laaja peruskorjaus, jonka kustannusarvio on 22,5 miljoonaa euroa.

Lue lisää: Tampereen Keskustorilla seisoo arvotalo, jota ovat osittain hallinneet samat suvut sukupolvesta toiseen – Nyt edessä on kallis remontti, johon tarvitaan myös ulkopuolista rahaa

Monet uskovat 110-vuotiaan suojellun arvorakennuksen olevan turvassa. Rahat remonttiin löytyvät.

Hyvä jos näin on, mutta poliittista tahtoa rahojen kokoaminen kysyy.

Valtion rahoitus on tällä hetkellä auki, sillä Veikkauksen voittovaroista jaettava peruskorjausrahoitus on kulttuuriministeriössä jäädytetty vuoteen 2024 saakka. Vanhojen teatterirakennusten korjaukset ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia muuallakin.

Lue lisää: Tampereen Teatteri menee jättiremonttiin keskellä ydinkeskustaa, kaupunki tukee mahdollisesti miljoonilla euroilla – Kuvat: Rakennuksen kylkeen nousee uusi laajennusosa

Tampereella todella vanhoja rakennuksia on vähän: Messukylän vanha kirkko 1510–1530-luvuilta, Kaarilan kartanon väenpirtti vuodelta 1778, Vanha kirkko vuodelta 1825 ja Barkerintalo vuodelta 1837.

Suurin osa arvorakennuksistakin on vain vähän päälle 100-vuotiaita. Ei siis ihme, jos italialaisia ja brittejä täällä ollessaan joskus hieman huvittaa.

Muutaman vuoden takainen Vapriikin näyttely Kadonneet kaunottaret paljasti, kuinka paljon Tampereelta on purettu jugendia ja uusrenessanssia edustavia kivitaloja. Niitä purettiin etenkin 1960–1970-luvuilla, kun kertaustyylejä pidettiin epämuodikkaina. Purettavaksi joutui myös Wivi Lönnin rakennuksia.

Lue lisää: Lähdimme kahden arkkitehdin kanssa 150 vuotta sitten syntyneen Wivi Lönnin kädenjäljille – Miksi Lönnin rakennukset ovat kestäneet aikaa ja pystytäänkö nyky-Tampereella samaan?

Arkkitehti Lasse Kosusen mielestä Tampereen Teatterin talo on tamperelaisille ”kaupunkilaistuneen elämän kiintopiste”.

Paino on sanalla ”kaupunkilaistunut”. Ihan totta, Tampereellakin on jo syntynyt tai kasvanut jo useita sukupolvia kaupunkilaisiksi.

Kaupunkilaisten kiintopisteet eivät synny pelkästään asunnoista, joissa ihmiset käyvät nukkumassa. Kiintopisteissä pitää olla jotain ylevää ja kohottavaa: parempaa kuin arjessa ja kotona.

Kulttuurihistoriallisissa arvoissa on kyse juurista ja jatkuvuudesta.

Tässä epävarmassa maailmassa juuret ovat etuoikeus, jotka antavat itsetuntoa ja turvallisuuden tuntua. Kun ympärillä on edes jotain pysyvää ja arvokasta, ihminen ei ihan vähästä hätkähdä.

Lisäksi vanhan säilyttäminen on ympäristöystävällistä. Nyt opiskelee jo uusi arkkitehtisukupolvi, joka kyseenalaistaa kokonaan uuden rakentamisen.

Lue lisää: Tältä näyttää uusi Tampere: iso muutos paljastuu kaupungin kattoterasseilta ja kaduilta – Asiantuntija: ”1970-luvun betonitaloja puretaan turhan helposti”

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut