Mieluiten tekisin työtä, jonka oikeasti osaan – Työelämässä aikaa tuhraantuu luvattoman paljon odottamiseen

Teknologioiden vyöryssä työpaikoille katosi iso joukko henkilöitä, jotka työpaikoilla hoitivat ison osa erilaisia tukitehtäviä. Seuraus on, että jokainen tuskailee tahollaan eri järjestelmien, ohjelmien ja sovellusten kanssa.

26.8. 5:30

Aamulehti

Jo etukäteen tuskastutti. Piti tehdä tilaus järjestelmässä, jota olin käyttänyt vain satunnaisesti. Onneksi oli hyvät, selkeät kuvalliset ohjeet. Hyvä yritys tökkäsi siihen, etten päässyt edes kirjautumaan sisään.

Soitto it-tukeen ei auttanut. Puolisen tuntia ongelmaa ratkottuaan tukihenkilö päätteli että jostain syystä käyttöoikeuteni olivat kadonneet. Piti siis tehdä tilaus, jolla tilaan oikeudet, jotta voin tehdä varsinaisen tilauksen.

Sain linkin, joka ohjasi väärään paikkaan. Taas piti pyytää apua, ja asiaan käytettiin jo kolmannen henkilön työpanosta. Lopulta pääsy järjestelmään onnistui seuraavana päivänä.

Varsinainen tilaus sujui lopulta kohtuullisen pienellä päänvaivalla.

Tuore tapaus on oiva esimerkki näyttöpäätetyöläisen turhautumisen hetkistä ja vahvasta tunteesta, että setvimiseen kuluneena aikana olisi voinut tehdä työtä jonka oikeasti osaa. Kuinkahan paljon tehokasta työaikaani kuluu päivityksiin, tiimalasin katseluun tai it-tuen jonossa?

Mitenkähän paljon tähän palaa työvuosia eri työpaikoilla?

Iso osa ongelmaa on sovellusten, verkkosivujen ja -palvelujen käytettävyys. Sovellus lienee käytettävä silloin, kun keskivertotyyppi selviytyy siitä ilman ylimääräistä päänvaivaa, käyttö on helppo oppia ja muistaa.

Tällaisiakin on, etenkin niissä, jotka tarjoavat ostettavia palveluita, sisältöä ja ajankulua. Niiden on toimittava, jotta ihminen jatkaa käyttöä ja tuo kassavirtaa.

Kokemukseni on, että käytettävyydeltään kankeimpia ovat ne, joita tarvitaan työhön liittyvän hallinnon hoitamiseen. Usein omituisia ovat myös julkisen hallinnon verkkolomakkeet ja -palvelut.

Kaikkein ärsyttävintä on, että joka palvelussa on oma toimintalogiikkansa ja termistönsä. Tilannetta pahentaa, että usein näyttää siltä, että periaatteet ovat peräisin toisesta universumista.

Kaiken lisäksi yhden toimintatavan oppiminen ei tarkoita, että toisen sovelluksen käyttö olisi kivutonta, sillä jokainen sovellus toimii tavallaan. Aina joskus joutuu tilanteeseen, että koska ei ole mitään ymmärrystä siitä, miten homman pitäisi toimia, yritys-erehdys-menetelmällä kokeillen toivoo päätyvänsä oikeaan lopputulokseen.

Teknologioiden vyöryssä työpaikoille katosi iso joukko henkilöitä, jotka hoitivat ison osan erilaisista tukitehtävistä. Seuraus on, että jokainen tuskailee tahollaan eri järjestelmien, ohjelmien ja sovellusten kanssa.

Lääkäri näpertää sanelut suoraan koneelle, konttoreissa kaikki tuhertavat omat matkalaskunsa ja tilauksensa ja esihenkilöt opettelevat käyttämään palkkahallinnon järjestelmiä.

Ymmärrän, että työvoima maksaa, mutta onko oikeasti joku laskenut, että työt hoituvat tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, kun jokainen käyttää aikaansa ongelmien setvimiseen sen sijaan, että tehtävät hoitaisi ne joka osaa.

Epäilen vahvasti.

Lue lisää: Moni käyttää työssään kymmeniä eri tietojärjestelmiä päivittäin – Tästä on kyse teknostressissä, josta kärsii entistä useampi

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut