Kekkonen hiihti kuninkaan ohi Tarton yliopistomuseoon

Suomen valtionpäämiehen muistosuksille on varattu kunniapaikka Viron sivistyspääkaupungin yliopistomuseossa, kirjoittaa Aamulehden toimittaja Antti ”Ana” Kauppinen kolumnissaan.

12.8. 5:30

Aamulehti

Vierailin heinäkuussa Viron vanhimmassa kaupungissa Tartossa. Kaupunkia pidetään Viron kulttuurin ja sivistyksen pääkaupunkina, minkä konkreettisena symbolina toimii vuonna 1632 perustettu yliopisto.

Korkeakoulun lähes 400-vuotiseen historiaan pääsee tutustumaan museossa. Käynti siellä kuten museoissa ylipäänsä on luottamuksenosoitus: asiakas on valtuuttanut museon henkilökunnan päättämään puolestaan, mitä kannattaa esitellä ja pitää esillä. Juuri tästä syystä voi vierailija yllättyä ja saada uutta tietoa sellaisestakin aiheesta, joka tuntuu entuudestaan läpikalutulta.

Yllätyksen koin minäkin, nimittäin ensimmäisessä museosalissa törmäsin presidentti Urho Kekkosen suksiin. Kekkonenhan teki vierailun Tarttoon maaliskuussa 1964, mikä olikin aikansa merkkitapaus, sillä kaupunki oli kylmän sodan ajan ulkomaalaisilta suljettu kaupunki siellä sijainneen suuren Neuvostoliiton lentotukikohdan vuoksi. Hyvistä idänsuhteistaan tunnettu UKK kuitenkin Tartossa kävi ja samalla hiihtämässä Käärikussa, mistä museosukset ovat todisteena jälkipolville.

Olin silti yllättynyt, että Urkki oli nostettu yliopiston hierarkiassa niin korkealle. Esimerkiksi yliopiston perustamisasiakirjan allekirjoittaneella Kustaa II Aadolfilla oli museossa Urkkia vaatimattomampi rooli. Asiaa hieman pengottuani ihmetykseni kuitenkin katosi.

Max Jakobson arvioi kirjassaan Tilinpäätös 3, että Kekkosen vierailu toimi muutoin eristyksissä eläneille virolaisille viestinä siitä, ettei veljeskansaa ollut Suomessa unohdettu. Tunnetuin yksityiskohta matkalla lienee Kekkosen Tarton yliopiston juhlasalissa viroksi pitämä puhe. Siinä hän kehotti eritoten nuorisoa vaalimaan omaa äidinkieltään, mikä jätti virolaisiin lähtemättömän jäljen, olihan venäjän kieli saavuttanut vahvan jalansijan Neuvosto-Virossa. Konkreettisiakin tuloksia Kekkosen vierailulla oli, sillä Helsingin ja Tallinnan välillä alkoi matkustajalaivaliikenne toukokuussa 1965, yli neljännesvuosisadan tauon jälkeen.

Toisaalta kritiikiltäkään Kekkonen ei säästynyt. Esimerkiksi Suomen lehdistössä Viron-matka sai osakseen arvostelua, koska Kekkosen katsottiin tällä tavalla tunnustaneen Baltian maiden kuulumisen Neuvostoliittoon.

Kuten historiassa aina, totuus kulkenee jossain eri mielipiteiden ja tulkintojen välimaastossa. Yksi asia on kuitenkin varma: Tarton yliopiston historiankirjoituksessa Kekkosen vierailu ja puhe valoivat uskoa Viron tulevaisuuteen itsenäisenä kansakuntana. Kun ei unohda veljeä, saattaa suksia kuninkaankin ohi historiaan.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut