Edes kaurapuuroa ei saa ilman qr-koodia – lentomatkustaja vajosi digitalisaation syövereihin

Qr-koodi on hyödyllinen keksintö, mutta rajansa kaikella. Euroopan lentokenttien katastrofaalinen ruuhka tulee todeksi, kun odottelee päivätolkulla matkalaukkunsa saapumista.

6.8. 6:00

Aamulehti

Kadehdin ja ihailen lentomatkustajia, jotka etenevät lähtöterminaalissa itsevarmasti kuin taitolento-osaston ylpeät haukat. Helsinki-Vantaalta kesäkuussa alkanut Ranskan-reissuni osoitti matkustustapojeni vanhakantaisuuden. Eniten aloin vihata qr-koodia.

Lentomatkustaminen edellyttää läppärin tai matkapuhelimen näpyttelyä monissa eri toimissa. Lataa rokotustodistus lentoyhtiölle, varaa maksusta paikka koneesta ylibuukkauksen varalta, tee lähtöselvitys verkossa.

Kentän matkapalvelut on tietenkin digitalisoitu pitkälle. Ei siinä mitään, kunhan pömpelit toimivat. Kun tarvitsin automaattia, se ei tulostanut boarding passia ja tägiä eli matkatavaratarraa, jota ilman on turha köpsötellä bag drop -pisteelle. Oli jokin häiriötila menossa, ja virkailijat kohauttelivat olkapäitään. Mars lähtötiskin jonoon ja perinteisin menoin koneeseen.

Qr-koodi tuli kuvioihin jo kenttähotellin aamiaistarjoilussa. Ilman koodin skannausta oli turha havitella kaurapuuroa. Lautasellinen tuotiin keittiöstä vasta, kun sen tilasi puhelimeen avautuneesta listasta. Hillosilmän sai laittaa itse purkista.

Seuraavan qr-koodin riemuvoiton koin kahvilassa Narbonnessa, missä halusin nauttia tavallisen café au laitin. Yrmeä tarjoilija tökki sormellaan pöytään laminoitua qr-koodia ja hoki, että tilaus onnistuu vain sen kautta. Adieu sitten vaan sullekin.

Grande finale varmistui, kun öinen paluulento laskeutui Helsinki-Vantaalle, ja suuri joukko matkustajia totesi laukkujensa jääneen ääriruuhkaiselle Charles de Gaullen kentälle.

Laukun myöhästymisilmoituksen tekeminen perustui qr-koodiin. Homma hajosi heti tekniseen vikaan. Vasta silloin sain luvan kääntyä tiskin ainoan asiakaspalvelijan puoleen. Hän teki ilmoituksen puolestani samalla, kun osa matkustajista hönki raivoaan nuorelle asiakaspalvelijalle, jolla ei ollut osaa eikä arpaa Euroopan lentoliikenteen sekasotkuun.

Eräskin perheenisä vajosi alkukantaisiin tiloihin kiljuessaan autonavaimensa olevan matkalaukussa. Syvä huokaus.

Lentoyhtiöt kehottavat matkustajia liikkumaan pelkkien käsimatkatavaroiden kanssa. Haistakaa home! Kuka pystyy sullomaan kahden viikon reissukamat pieneen laukkuun? En minä ainakaan.

Odotin matkalaukkuani kymmenen vuorokautta helteisessä kotimaassa. Kaikki sandaalit, shortsit, uikkarit, aurinkorasvat ja muut kesätavarat olivat matkalaukussa, jonka vaiheista oli hankala saada tietoa. En löytänyt mitään palvelunumeroa, joten pankaa varalta muistiin seuraava, ylikuormitettu meiliosoite: lostbaggage.hel@aviator.eu.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut