Onko halvempi bensa tärkeämpää kuin kansanmurhan ehkäiseminen?

Ihminen kykenee pitämään valintojaan hyvinä riippumatta siitä, millaiset tekijät, perustelut tai arvot ovat johtaneet valinnan tekemiseen, kirjoittaa Aamulehden toimittaja Aino Kattilakoski.

18.7. 5:30

Aamulehti

Koronapandemian vuoksi asetetut matkustusrajoitukset helpottuivat Venäjällä viime perjantaina ja rajanylityspaikoilla oli viikonloppuna odotetusti vilkasta.

Helsingin Sanomien mukaan viisumihakemusten määrä Venäjälle on lisääntynyt merkittävästi ja että suurin osa niistä on tankkaajien. Suomesta Venäjälle yritti ainakin perjantaina myös lukuisia autokuntia halvemman bensan perässä, vaikka autoja käännytettiin rajalla takaisin. Bensan hinta oli Venäjällä viime viikolla keskimäärin 0,825 euroa litralta.

On totta, että bensan hinta on Suomessa todella korkealla. Totta on myös se, että halvemman bensan perässä Venäjälle suuntaavat ihmiset rahoittavat nyt Venäjän sotatoimia.

Ihminen on mielenkiintoinen olento. Ihminen kykenee pitämään valintojaan hyvinä riippumatta siitä, millaiset tekijät, perustelut tai arvot ovat johtaneet valinnan tekemiseen.

Kognitiivinen dissonanssi on keskenään yhteensopimattomien käsitysten, tietojen, asenteiden tai vakaumusten aiheuttama ristiriita. Kognitiivinen dissonanssi synnyttää ihmiselle epämiellyttävän tunteen, jos aiemmat olettamat ovat ristiriidassa uuden tiedon kanssa.

Kognitiivista dissonanssia kokeva haluaakin vähentää riitasointuja päässään. Hän voi kieltäytyä uskomasta uutta tietoa, suhtautua uuteen tietoon välinpitämättömästi tai selittää asiat niin, ettei uusi tieto kumoaisi vanhaa ja rikkoisi uskomusten ja käsitysten johdonmukaisuutta. Ihminen voi myös ohittaa ristiriidan tai yrittää löytää asioista sellaisia puolia, ettei ristiriitaa syntyisi. Aivot siis yrittävät erinäisin keinoin vähentää koettua epämukavuutta, mistä voi seurata erilaisia harhaluuloja ajattelussa.

Kognitiivisella dissonanssilla voi osaltaan selittää esimerkiksi sitä, miksi ihmiset polttavat tupakkaa ja syövät grillimakkaraa, vaikka Maailman terveysjärjestö WHO on luokitellut ne 1-luokan karsinogeeneiksi.

Tai sitä, että ihmiset ottavat aurinkoa ja juovat alkoholia, vaikka tietävät molempien vaarat, kuluttavat epäinhimillisissä oloissa tuotettua pikamuotia, hakevat Venäjältä halvempaa bensaa tai lentelevät ulkomaille, vaikka tiedostavat lentomatkustamisen aiheuttamat päästöt.

Muun muassa tämän ihmismielen yhden kiintoisan ominaisuuden vuoksi en usko, että voin muuttaa kenenkään mieltä, mutta yritän silti.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin osallistujamaiden tilaaman tuoreen raportin mukaan Venäjän epäillään syyllistyneen vakaviin ja toistuviin ihmisoikeus­loukkauksiin hyökkäyssotansa aikana. Venäjä tappaa Ukrainassa risteilyohjuksilla naisia ja lapsia, hyökkää tahallaan siviilikohteisiin ja tappaa kohdennetusti siviilejä. Kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden mukaan Venäjän toimilla on ”kansanmurhamainen kaava”.

Voiko halvempi bensa olla tärkeämpää kuin kansanmurhan ehkäiseminen?

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut