Uhkaus Facebookin ja Instagramin sulkemisesta Euroopassa on painava, mutta todellisuudessa digijätti tuskin olisi valmis menetykseen

Käyttäjällä ei ole varaa valita, kun digimarkkinoita hallitsee muutama jätti, joiden omistuksessa käytetyimmät palvelut ovat, kirjoittaa Enni Mansikkamäki kolumnissaan.

9.7. 5:30

Aamulehti

Digitaaliset palvelut ovat nykyään erottamaton osa arkeamme. Kuka enää selviäisi ilman Googlea? Hakukoneesta löytyy vastaus lähes kaikkeen, mitä vain keksii kysyä.

Digipalvelut ovat suuressa roolissa myös ihmissuhteidemme ylläpitämisessä. Pitkien puheluiden sijaan kommunikaatio tapahtuu yhä useammin viestipalveluissa. Ja mistä sitä tietäisi tuttujen kuulumiset, jos ei sosiaalisesta mediasta.

Toki palveluilla on myös synkkä puolensa, kuten disinformaation ja vihapuheen leviäminen sekä laittomat sisällöt.

Joku voisi ajatella, että palvelut ovat ilmaisia, mutta näin ei todellisuudessa ole. Käyttäjät maksavat luovuttamalla omia tietojaan eli dataa. Jokainen painallus, tykkäys ja sijaintitieto jää muistiin. Sinusta kerätään dataa, jota joku markkinoija tai analyytikko käyttää hyödykseen.

Jos haluamme olla siellä, missä muutkin, joudumme taipumaan näihin ehtoihin. Digimarkkinoita hallitsee muutama jätti, joiden omistuksessa käytetyimmät palvelut ovat. Tällaisia ovat esimerkiksi Googlen omistaja Alphabet, Facebookin, Instagramin ja Whatsappin omistaja Meta Platforms, Amazon ja Apple. Käyttäjällä ei ole varaa valita.

Siksi on hyvä, että EU päätti suitsia tiukemmin digijättien pelikenttää. EU-parlamentti hyväksyi tällä viikolla kaksi uutta digisäädöstä, jotka lisäävät jättiyritysten vastuita ja rajoittavat valta-asemaa markkinoilla. Säädösten esittelijä Christel Schaldemose kuvasi alaa villiksi länneksi, jossa vahvimmat ovat tehneet mitä haluavat.

Digimarkkinasäädöksessä halutaan taata kuluttajille valinnanvaraa vaatimalla, että kilpailevat laitteet ja ohjelmistot pystyvät toimimaan keskenään. Tulevaisuudessa tekstejä, kuvia, ääniviestejä ja videoita voi olla mahdollista lähettää eri yhtiöiden palveluihin. Jatkossa henkilötietoja ei saisi hyödyntää kohdennettuun mainontaan ilman nimenomaisesti annettua suostumusta. Digijätit eivät myöskään saisi estää valmiiksi asennettujen sovellusten poistamista tai kolmansien osapuolten sovelluksien käyttämistä.

Digipalvelusäädös taas pyrkii kitkemään laitonta sisältöä ja valeuutisia. Käyttäjän pitää voida poistaa käytöstä profilointiin perustuvat suositukset, ja yhtiön on helpotettava esimerkiksi viranomaisten pääsyä tietoihinsa ja algoritmeihinsa.

Sapeleita kalistellaan EU:n ja digijättien välillä muutenkin. Politico-lehti uutisoi torstaina, että Facebook ja Instagram saattavat sulkeutua eurooppalaisilta käyttäjiltä kuluvan kesän aikana, jos EU:n tietosuojaneuvosto evää Metalta mahdollisuudet siirtää kuluttajista kerättävää dataa Euroopasta Yhdysvaltoihin.

Metan uhkaus EU-viranomaisille on painava, mutta todellisuudessa se tuskin on valmis menettämään sadat miljoonat eurooppalaiset käyttäjänsä.

Kirjoittaja on Aamulehden uutispäällikkö.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut