Poliisin pitäisi miettiä ennen kuin jakaa – somekampanjat epäonnistuvat kerta toisensa jälkeen

Seksuaalirikoksia ei ehkäistä muistuttamalla uhria siitä, että olisi kannattanut miettiä ennen kuin jakaa, kirjoittaa Aamulehden toimittaja Emma Heikkilä kolumnissaan.

28.6. 5:30

Aamulehti

Kenelle poliisi puhuu? Ei ainakaan kunnianloukkaukseen, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen tai sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämiseen syyllistyneelle henkilölle. Suomen keskusrikospoliisi puhuu kampanjavideollaan itsestään alastonkuvan ottaneelle henkilölle.

Vuonna 2020 Tiktokissa julkaistussa videossa kuvataan tilanne, jossa nuoren kuva lähtee leviämään ympäri nettiä. ”No mitä tästä opin? Niin ei ois pitänyt lähettää sitä kuvaa alun perinkään yhtään kenellekään. Ja vielä parempi ois ollut, jos en ois ees ottanut sitä kuvaa”, nuori sanoo videon lopussa.

Videosta syntyi kohu: kommentoijat ihmettelivät, miksi poliisi syyttää uhria. Keskusrikospoliisi julkaisi viikkoa myöhemmin uuden videon, jossa kerrotaan mihin rikosnimikkeisiin toisen kuvaa eteenpäin jakamalla voi syyllistyä ja muistutetaan uhria tekemään aina rikosilmoitus.

Sama toistuu toukokuussa 2022. Suomen poliisi osallistuu Instagramissa Amber Alert Europen kampanjaan ”Think Before You Share”. Kampanjavideon viesti on, ettei omien alastonkuvien kanssa voi luottaa edes omiin vanhempiin. Videolla teinitytön syntymäpäiväjuhlissa äiti näyttää tytön lapsuuskuvaa vieraille, ja kuva leviää kännykästä toiseen. Lapsella ei todellakaan ollut sanavaltaa kuvan ottamisen hetkellä, mutta olisi kai kannattanut pitää vuosia myöhemmin äitiä paremmin silmällä.

Mielestäni poliisi epäonnistuu seksuaalirikoksia koskevassa viestinnässään. Jos oma kuvani leviäisi netissä tahtomattani, en usko, että tapaustani otettaisiin kovin vakavasti, kun näen poliisin some-kanavissa vain tussilla piirrettyjä ja kiusallisella huumorilla varustettuja kauhuskenaarioita.

Suomen poliisin some-kanavissa ei kerrota aktiivisesti, että toisesta ihmisestä ei saa ottaa alastonkuvaa ilman lupaa, eikä toiselta saatua kuvaa saa lähettää eteenpäin kenellekään. Itsensä kuvaaminen ja kuvien lähettäminen suostumuksellisesti luotettavalle henkilölle voi olla osa itseilmaisua ja seksuaalista kanssakäymistä. Totta kai oman kuvan lähettämistä kannattaa harkita, mutta seksuaalirikoksen kohteeksi joutuminen ei ole koskaan uhrin vika.

Ei ole yhdentekevää, kenelle ja kenen näkökulmasta mediatekstit kirjoitetaan. Britanniassa toimivan Internet Watch Foundationin mukaan yksi kolmesta teini-ikäisestä kertoo nähneensä ilman suostumusta jaettuja alastonkuvia. Kun siis pahin on jo tapahtunut, ei seksuaalirikoksia ehkäistä muistuttamalla uhria siitä, että olisi kannattanut miettiä, ennen kuin jakaa.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut