Menin verkossa vaanivan rikollisen ansaan ja menetin 800 euroa – kyllä nolottaa

Verkossa toimivien kyberrikollisten lähettämä viestien massa on valtava ja aina joku menee vipuun. Itse olen langennut ainakin kolme kertaa, toimittaja Annastiina Salonen kirjoittaa.

8.6. 5:30

Aamulehti

Uhkakuvissa kyberrikolliset lamauttavat yhteiskunnan iskemällä kriittisiin toimintoihin kuten sähkölaitoksiin tai liikennejärjestelmiin. Tieto ei kulje eikä mikään toimi. Näin voi käydä, mutta kyberrikolliset ovat myös ihan tavallisten ihmisten perässä.

Arjessa vastaan tulevat kyberuhat ovat pääasiassa tietoturvauhkia ja huijauksia. Ansat saapuvat esimerkiksi sähköpostina, tekstiviestinä tai sosiaalisen median kautta. Viesteillä yritetään huijata, kalastella pankkitietoja tai saada klikkaamaan linkkiä, jonka kautta laitteelle latautuu haittaohjelma. Myös sosiaalisen median tilien kaappaukset ovat tavallisia.

Lue lisää: Tavallisiin suomalaisiin kohdistuu päivittäin kasvava määrä kyberuhkia – toimi näin, etteivät tietosi päädy rikollisiin käsiin

Saapuvien viestien massa on suuri ja aina joku menee vipuun. Itse olen langennut ainakin kolme kertaa.

Omien mokieni jälkeen olen tuntenut itseni typeräksi ja joutunut näkemään ylimääräistä vaivaa. Ikävin tapaus tuli myös oikeasti kalliiksi. Omasta ja matkakavereideni matkakassasta hävisi 800 euroa, kun varasin Pariisista asunnon, jota ei ollut olemassa. Se olisikin ollut liian hyvä ollakseen totta.

Asunto löytyi ison majoituksia tarjoavan palvelun sivuilta. Sen jälkeen tein virheitä, jotka tuntuvat nyt ilmiselviltä. Olin yhteydessä majoituksen vuokraajaan sähköpostilla, en palvelun viestitoiminnon kautta. Maksoin majoituksen etukäteen pankkikortilla, en luottokortilla. Onneksi huomasin huijauksen, ennen kuin 8-henkinen seurueemme oli ehtinyt lähteä matkalle. Emme päätyneet asunnottomiksi Pariisin kaduille.

Olen myös joutunut jäädyttämään pankkikorttini, koska lankesin tekstiviestinä tulleeseen postipakettihuijaukseen. Odotin oikeasti pakettia, joten olin helppo uhri. Kesken kiireisen päivän näpyttelin korttitietoni huijaussivulle.

Viime talvena kyberrikollinen pääsi levittämään Facebook-tilini kautta haittaohjelmaa. En vieläkään tiedä, miten.

Kyberrikollisten kekseliäisyydellä ei ole rajoja. Viestit näyttävät usein aidoilta ja vetoavat inhimillisiin ominaisuuksiin, kuten haluun säästää rahaa tai aikaa.

Henkilö- ja tilitietojen päätyminen vääriin käsiin voi johtaa rahan menetykseen tai siihen, että joku jossain käyttää sinun henkilöllisyyttäsi rikosten tekemiseen.

Lohdullista on, että ihminen voi tehdä paljon oman turvallisuutensa eteen. Tärkeintä on oppia epäilemään kaikkia saamiaan viestejä ja pysähtyä hetkeksi, ennen kuin toimii.

Suomessa kyberturvallisuutta valvoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin alaisuudessa toimiva Kyberturvallisuuskeskus.

Keskus neuvoo muutaman yksinkertaisen, mutta tehokkaan tavan suojautua kyberuhilta: tee kaikki laitteeseesi tarjolla olevat päivitykset, käytä palveluissa vahvoja salasanoja, käytä käyttäjätileillä sähköpostissa ja sosiaalisessa mediassa kaksivaiheista tunnistautumista sekä suojaa laitteesi virustoimintaohjelmalla.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut