Kippis kovan onnen ylioppilaille – heille lukio tuskin oli elämän parasta aikaa, sen sijaan dystopiat tulivat todeksi

En olisi halunnut, että maailman arvaamattomuuden ja kaoottisuuden joutuu kohtaamaan tällaisella volyymilla jo teini-iässä, kirjoittaa lukion opettaja Tomi Nordlund kolumnissaan.

5.6. 8:03

Usein sanotaan, että lukiovuodet ovat elämän parasta aikaa. Kevään uunituoreet ylioppilaat todistanevat väitteen mielellään vääräksi.

Kelataanpa hieman poloisten lukiotaivalta. Syksy 2019 meni vielä totutusti kurssimuotoisen opiskelun opettelussa ja uuden sosiaalisen verkoston muodostamisessa. Kevättalvella 2020 korona iski kotimaahankin, ja etäopetuksessa vietettiin pari kuukautta pelonsekaisin tuntein. Teams-oppitunnit olivat uutta niin opiskelijoille kuin opettajille. Aikuisen näkökulmasta nuoret tuntuivat katoavan kauas kotiläppäriensä taakse. Ajatus digitaalisesta läsnäolosta osoittautui uuvuttavan paradoksaaliseksi.

Syksyllä 2020 koronarajoitukset jatkuivat, ja marraskuussa voimaan tuli vahva maskisuositus. Kahdeksantuntiset päivät maski naaman peittona olivat tukalaa reaalitodellisuutta nuorille.

Kevät 2021 ei tuonut isompaa helpotusta vaan taas oli tarjolla muutaman viikon etäopetusjakso. Samalla opiskelurytmi katkesi uudelleen.

Koitti syksy 2021, ja tuoreilla abiturienteilla alkoi siintää edessään ylioppilaskirjoitukset, joiden paineistavasta painoarvosta jatko-opintojen suhteen on riittänyt puhetta. Maskit pysyivät edelleen visusti päässä hengittelyä haittaamassa.

Sitten kohti uutta vuotta ja uusia huolia. Kirjoituksiin pänttääminen käynnistyi helmikuussa. Monien lukuloman pilasivat uutiset Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Keskity siinä sitten argumentoinnin keinojen tai trigonometristen funktioiden kertailuun, kun maailma tuntuu romahtavan niskaan. Perinteiset penkkarit sentään saatiin pitää, mutta niidenkin vuoro oli nurinkurisesti vasta kirjoitusten jälkeen. Opettajan kannalta etäjaksot ja maskisuositukset pitivät huolen siitä, että opiskelijat jäivät harmillisen vieraiksi tapauksiksi.

Nuorille tämä kaikki on ollut aivan kohtuutonta. “Mikä ei tapa, vahvistaa” -sanonnastakaan ei taida olla lohtua, pikemminkin sen sisällön voi hyvällä syyllä kyseenalaistaa.

En olisi halunnut, että maailman arvaamattomuuden ja kaoottisuuden joutuu kohtaamaan tällaisella volyymilla jo teini-iässä. Kyllä jokaisella nuorella pitäisi olla oikeus kaikkivoipaisuuskuvitelmiinsa. Realismiin ehtii kyllä perehtyä myöhemmin, kuten myös sen harhan kumoamiseen, että asiat ovat aina vankasti ihmisen omissa käsissä.

Eilen ylioppilaiksi valmistuneet nuoret ovat eräänlaisia uuden ja epänormaalin maailmanjärjestyksen koekaniineja. Dystopiat alkoivat tulla todeksi heidän lukiovuosinaan, minkä takia tuoreita valkolakkisia arvostaa vielä tavallistakin enemmän.

Kovan onnen opiskelijat ovat lakkinsa ja maljansa ansainneet. Tulevaisuus odottaa, ottakaa se omaksenne sellaisena kuin se tulee.

Kirjoittaja on lukion opettaja ja levy-yhtiön perustaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut