Onko sinun pihassasi tilaa öttiäisille? Jokainen meistä voi parantaa pölyttäjien tilannetta

Maailmanlaajuisesta hyönteiskadosta on kirjoitettu paljon, mutta suomalaisesta tilanteesta tiedetään vielä vähän. Lisätutkimusta tarvitaan, mutta niitä odotellessa meistä jokainen voi parantaa pölyttäjien tilannetta, kirjoittaa toimittaja Sari Sainio.

3.6. 5:30

Aamulehti

Albert Einsteinin väitetään sanoneen, että jos pölyttäjät katoavat, meillä on vain neljä vuotta elinaikaa. Väitteen sanojasta ei ole faktaa, eikä sillä ole niin väliäkään, sillä asia on tärkeämpi. Valtaosa viljelykasveista on riippuvaisia tai ainakin hyötyvät pölyttäjistä. Jos pölyttäjähyönteiset todella katoaisivat, ruoantuotanto olisi isoissa vaikeuksissa.

Yhdysvaltojen mehiläistarhojen massakuolemat reilu vuosikymmen sitten havahduttivat ihmiset pölyttäjien ahdinkoon. Ikäviä uutisia on kantautunut muualtakin. Vuonna 2017 julkaistu tutkimus kertoi, että saksalaisilla luonnonsuojelualueilla lentävät hyönteiset vähentyivät 27 vuodessa 76 prosenttia. Huolestuttavia tietoja kantojen laskusta on raportoitu eri puolilta maailmaa.

Hyönteiskatoon syyllisiksi on listattu muun muassa ilmastonmuutos, elinympäristöjen yksipuolistuminen, erilaiset torjunta-aineet, tehoviljely ja -metsätalous.

Suomen hyönteisten tilasta tiedetään vielä varsin vähän. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) Pölyttäjien tila Suomessa -loppuraportti kertoo, että Suomessa muiden kuin uhanalaisten pölyttäjien osalta säännöllistä seurantatietoa on kerätty vain yö- ja päiväperhosista.

Syken tänä vuonna julkaisema, Hyönteispopulaatioiden kannankehityksien seuranta Suomessa – Hyönteiskadon laajuus -hankkeen loppuraportti paljastaa, että Euroopan ja Pohjois-Amerikan analyyseista ei voi vetää suoraa johtopäätöstä siitä, miten Suomessa tai Pohjoismaissa hyönteiset voivat.

Tutkimuksessa yksittäisillä hyönteisryhmillä ja -lajeilla havaittiin laskevia trendejä. Huolestuttavia ovat päiväperhosten, pohjoisten lajien ja vedessä elävien hyönteisten taantuminen. Lajisto yksipuolistuu: yhä harvemmat lajit menestyvät ja yhä useampi vaarantuu tai uhanalaistuu.

Järjestelmällistä seurantaa ja tutkimusta tarvitaan vielä paljon lisää.

Tietoa odotellessa meistä jokainen voi päättää tehdä asioita toisin. Jospa alkaisimme arvostaa luonnontilaisuutta millimittaan leikatun nurmikon ja viivasuorien kukkapenkkien rinnalla. Keskittyisimme ruohonleikkuun sijaan tutkimaan ympäristömme öttiäisiä, sanoisimme ei torjunta-aineille, perustaisimme pieniä niittyjä ja jättäisimme vanhat puut ja pensaat rauhassa kasvamaan.

Kaupungeissa voisi nykyistä paljon pontevammin miettiä, tarvitaanko joka paikkaan parturoitu puisto ja miten suositaan luonnontilaisuutta.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut