Liikunta-ala on epäonnistunut tärkeimmässä tehtävässään, ja tässä on syy

On ristiriitaista, että hyvinvointivalmentajat puhuvat elämäntapamuutoksesta, mutta kuitenkin mainostavat kurssejaan ja ohjelmiaan paitsi asiakkaiden ulkonäöllä myös omallaan.

2.8. 5:00

Aamulehti

Instagramia on nykyään mahdotonta selata ilman, että mainostettuihin julkaisuihin ilmestyy jonkun hyvinvointivalmentajan postaus. Kuvassa todennäköisesti hymyilee hyvin treenattu, pyykkilautavatsainen henkilö, joka tietysti mainostaa palveluitaan.

Liikuntaa ja liikkumista tuputetaan kaikkialla, mutta silti läheskään kaikki suomalaiset eivät liiku niin paljon kuin pitäisi. Mistä se johtuu?

Syy löytyy ennen kaikkea liikunta-alasta itsestään.

Kun selaa fitnessyrittäjien sosiaalisen median profiileja ja sivustoja, löytää helposti heidän asiakkaistaan otettuja ennen ja jälkeen -kuvia. Kuvilla halutaan kertoa, miltä asiakkaat näyttivät ennen kuin he aloittivat valmentajan teettämän kunto- tai ruokaohjelman ja miltä he näyttävät ohjelman jälkeen.

Juuri tässä on syy liikunta-alan ongelmiin. Ihmisiä motivoidaan edelleen liikkumaan laihtumis- ja kehonmuokkauskärjellä.

On ristiriitaista, että hyvinvointivalmentajat puhuvat kokonaisvaltaisesta elämäntapamuutoksesta, mutta kuitenkin mainostavat kurssejaan ja ohjelmiaan paitsi asiakkaiden ulkonäöllä myös omallaan. ”Kun treenaat näin, saavutat tällaisen ulkonäön.”

Oikeanlaisella kuvalla valmentaja tavoittaa somessa mahdollisimman suuren yleisön ja siten potentiaaliset asiakkaat. Se vain valitettavasti lisää harhaa, että ulkonäkö olisi mukamas validi hyvinvoinnin mittari.

Hyvinvointialan yritykset tarvitsevat asiakkaita, se on selvää, mutta voisiko markkinoinnin hoitaa jotenkin muuten kuin ruokkimalla ulkonäkökeskeisyyttä?

Haluaisin ennen ja jälkeen -kuvien sijaan kuulla, miten liikunta on muuttanut elämää kokonaisvaltaisesti. Luulisi, että kun motivaatio lähtee omasta hyvinvoinnista, kyseessä todella olisi pitkäaikainen elämäntapamuutos eikä vain laihdutuskuuri, jonka jälkeen palataan takaisin taas vanhoihin tapoihin.

Olisi mukava kuulla, kuinka keho pystyy suoriutumaan paremmin normaaleista arjen askareista, kuinka kankeus ja kivut ovat hellittäneet ja kuinka mieli on kirkkaampi kuin aikoihin.

Liikunta voi olla myös nautinnollista. Tärkein mittari pitäisi olla ennen kaikkea oma olo, eivätkä puntarin lukemat. Liikunta ei vaadi suorittamista, mittaamista tai kilpailuasetelmaa. Sille ei tarvitse uhrata koko elämää, eikä sen tarvitse rajoittaa.

Parhaimmillaan liikunnasta voi tulla yhtä huomaamaton, mutta myös tärkeä arjen rutiini kuin vaikkapa hampaiden harjauksesta.

Mitä siis kaipaisin liikunta-alalle? Kouluttautuneita hyvinvointialan ammattilaisia, jotka haluavat muokata ihmisten elämää kokonaisvaltaisesti eivätkä pelkästään peilikuvaa.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut