Tampereen Nokia-areena on saanut unelma-alun ja noussut lajinsa ykköseksi koko maassa – Ensi vuonna odottaa kova urakka

Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa hienoa oli se, että kisahumu näkyi ja kuului myös kaupungilla. Areenan keskeinen sijainti on siinä tärkeässä roolissa.

30.5. 13:25

Aamulehti

Kun Tampereen historian yksi suurimmista hankkeista, Nokia-areena, avattiin joulukuussa, tuskin kukaan osasi toivoa sille parempaa alkua kuin nyt on nähty. Kun vielä Helsingin entinen Hartwall-areena on pois pelistä Venäjä-kytkösten vuoksi, Nokia-areena on noussut valtakunnan ykkösareenaksi.

Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että yleisö on ottanut areenan omakseen. Areena on saanut sekä kiekkokansan että konserttiyleisön liikkeelle. Sijainti kaupungin ytimessä tarkoittaa sitä, että yleisö myös näkyy ja kuuluu hyvällä tavalla.

Kevään huipennuksena kaupungissa juhlittiin ensin Tapparan liigamestaruutta ja Ilveksen pronssia. Sunnuntaina todellisen salama-alun huipensi Leijonien maailmanmestaruus. Koko Nokia-areenan katsomot täyttänyt sinivalkoinen katsojameri oli vaikuttava näky. Ei siis ihme, että pitkän halliprojektin kummisetä Kalervo Kummola näytti sunnuntaina illalla liikuttuneelta nostaessaan Leijonien mestaruuspokaalia ilmaan.

Lue lisää: Nämä kuvat jäävät historiaan: Leijonakuningas pääsi valtaistuimelleen, elä uudestaan MM-finaalin hetket

Areena-hanketta ja myös päättyneitä jääkiekon MM-kisoja voidaan pitää esimerkkeinä modernista tamperelaisesta tavasta toimia. Täällä on nykyään tapana suhtautua hankkeisiin kunnianhimoisesti ja saada asioita valmistumaan.

Areenan kanssa kaikki ei mennyt ihan suoraviivaisesti. Vuonna 2014 rakennusyhtiö NCC vetäytyi koko hankkeesta, jonka jälkeen tarvittiin uusi suunnitelma. Lopulta halli nousi SRV:n rakentamana. Nimikin ehti vaihtua vain vähän ennen avajaisia. Uros-yhtiön valinta nimisponsoriksi oli jälkikäteen arvioituna paha virhe, mutta sekin ratkaistiin ja Nokia tuli pikavauhtia Uroksen tilalle.

Jääkiekon MM-kisojen yksi hienoimmista asioista oli se, että kisat tuotiin kaupunkilaisten keskelle. Vaikka Jääkiekkoliitto oli vastuussa itse pelitapahtumista, Tampereen kaupungin rooli oli tärkeä. Vaikka ei olisi osallistunut yhteenkään pelitapahtumaan areenalla, ei jäänyt paitsi kisahumusta.

Kesäkeidas, kisakatu, fanialueet ja sekä suomalaiset että ulkomaalaiset kiekkofanit toivat karnevaalihumua keskustaan. Aamulehti haastatteli kisojen aikana lukuisia faneja ja kaikki kiittelivät kisajärjestelyitä.

Tampereella ja Jääkiekkoliitolla onkin nyt edessään haaste, joka pitää selvittää 11 kuukaudessa. Miten ensi kevään kisoista saadaan vielä päättyneitäkin paremmat? Viimeistään Leijonien mestaruus nosti riman erittäin korkealle.

Muutama kehitysehdotus tulee heti mieleen. Eniten kritisoitu asia on ollut korkea hintataso. Yhdeksän euroa oluesta on paljon ja kisaliputkin ovat maksaneet maltaita. Ensi vuonna Tampere järjestää kisat yhdessä Latvian Riian kanssa, nyt pitääkin varmistaa, että Suomen hintataso ei karkota kisafaneja.

Lisämahdollisuuksia on myös perheiden, lasten ja nuorten huomioimisessa. Yritystä tässäkin oli jo tänä vuonna, mutta parannettavaa jäi vielä.

Kunnianhimoiseksi tavoitteeksi voisi ottaa myös sen, että Nokia-areenan katsomot olisivat täynnä ottelussa kuin ottelussa. Jospa kaikki myymättömät liput myytäisiin sopuhintaan vielä areenan portilta? Nyt parhailla paikoilla oli ratkaisupeleissäkin tyhjiä istuimia ainakin Jääkiekkoliiton varaamassa katsomonosassa. Toivottavasti nekin penkit saataisiin täyteen kiekkofaneja ensi vuonna.

Kirjoittaja on toimituspäällikkö.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut