Maailma ilman turvasatamia – sijoittajalle eniten päänvaivaa aiheuttaa inflaatio

Sijoitusympäristö muuttui muutamassa kuukaudessa merkittävästi, kirjoittaa kolumnissaan talousvaikuttaja Tero Luoma.

22.5. 5:00

Vuodet eivät ole veljiä keskenään. Tämän on sijoittajat saaneet tänä vuonna todeta tuntuvasti. Vuosi 2021 tarjosi etenkin osakemarkkinoilla poikkeuksellisen korkeita tuottoja. Sen vastinparina alkuvuosi 2022 on ollut voimakasta alamäkeä sekä osake- että korkomarkkinoilla.

Sijoitusympäristö muuttui muutamassa kuukaudessa merkittävästi, vaikka ennusmerkit oli nähtävissä jo aiemmin. Venäjän aloittama sota Ukrainassa, keskuspankkien koronnostot, äkillisesti kohonnut inflaatio ja koronan jäljiltä patoutuneet toimitusketjujen ongelmat globaalisti ovat muuttaneet aiemman talousoptimismin huolestuneeksi peloksi taantumasta ja stagflaatiosta. Stagflaatiossa yhdistyvät heikko talouskasvu, korkea inflaatio ja korkea työttömyys. Näistä työttömyyden sijasta suurempi huolenaihe on työvoimapula, joka vaikuttaa jo esimerkiksi palvelualoilla.

Sijoittajalle eniten päänvaivaa aiheuttaa inflaatio, joka syö säästöjen ostovoimaa tulevaisuudessa. Jos ei tee mitään, häviää rahan arvonmenetyksen myötä varmasti.

Tuottoja ja suojaa hakevalle sijoittajalle ympäristö on vaikea. Yleensä osakemarkkinoiden laskuissa korkosijoitukset ovat tuoneet turvaa. Siksi tyypillisesti tasapainotetuissa salkuissa on perustilanteessa puolet osakkeita ja puolet korkosijoituksia. Nyt molemmat ovat laskeneet yhtäaikaisesti. Monelle varovaiselle sijoittajalle on tullut yllätyksenä, kuinka korkojen noustessa jo salkussa olevien korkosijoitusten arvo laskee. Kun korkotuotto on jo ennalta ollut alhainen, on arvonlasku paljastanut korkosijoittamisen riskit.

Osakemarkkinoiden suunnasta lyhyellä tähtäimellä ei kenelläkään ole selkeää kuvaa. Optimistit näkevät ostopaikkoja, realistit muistuttavat muuttuneesta toimintaympäristöstä ja pessimistit pelkäävät, että pudotus jatkuu vielä. Ennen markkinalaskua monet osakkeet olivat historiallisesti kalliita. Vaikka yhtiöiden raportoidut tulokset ovat olleet pääosin hyviä, tulevaisuuden ennusteet ovat heikentyneet.

Edes hajautus sijoittamalla indeksirahastoihin ei ole antanut suojaa laskulta. Maailman osakemarkkinat ovat laskeneet alkuvuonna noin -8 prosenttia ja Helsingin pörssi noin -14 prosenttia. Toimialoista lähinnä energia-ala on öljyn ja kaasun ansiosta pitänyt pintansa.

Perinteisten sijoitusten rinnalle varainhoitajat ovat suositelleet vaihtoehtoisia sijoituskohteita, kuten kiinteistö- ja metsärahastoja, hedgerahastoja tai pääomasijoituksia. Sijoittajan on hyvä tunnistaa, että nämä eivät ole suojassa markkinoiden muutoksilta. Kun listattujen yhtiöiden markkina-arvot putoavat, myös epälikvidit sijoitukset ottavat osumaa, vaikkakin viiveellä. Vaihtoehtoisiin sijoituksiin on viime vuosina virrannut merkittäviä rahavirtoja. Pitkäaikaisista sitoumuksista johtuen sijoittajalla ei ole näistä nopeaa ulospääsyä ja todellisen tuoton näkee vasta myyntitilanteessa myöhemmin.

Laskumarkkinan alettua kulta on pitänyt arvoaan kryptovaluuttoja paremmin.

Tuottoisia turvasatamia ei markkinoilla ole. Pitkäaikaiselle sijoittajalle aiempien vuosien hyvät tuotot tuovat nyt tasapainoa. Uudelle sijoittajalle ajankohta tarjoaa edullisemman aloitushetken.

Tero Luoma

Kirjoittaja on talousvaikuttaja ja omistajuuskirjailija.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut