Pienen Suomen perusidea on pysyä hengissä – pilkattu yya-kausi oli keino selviytyä

Nyt pilkataan yya-kautta, joka oli hävityn sodan jälkeen ainoa keino selviytyä, kirjoittaa kolumnisti Kari Huoviala.

22.5. 7:31

”Jälkiviisaan silmä on somassa paikassa, se kahtoo taaksepäin”, sanoi kirjailija Veikko Huovisen luoma korpifilosofi Konsta Pylkkänen 1950-luvun alussa.

Somaan paikkaan sijoitetut silmät ovat viime viikkoina taas huomanneet selkäpuolelta katsellun havaintopiirin näkymät.

Viisauttahan jälkiviisauskin toki on, jos se tarkoittaa, että otetaan menneestä opiksi. Usein se on vain ilakointia siitä, että minäpä olin oikeassa ajat sitten ja toismieliset väärässä.

Kuka osasi jo muinoin kannattaa Nato-jäsenyyttä? Kuka on vain nolo viime hetken takinkääntäjä?

Takinkääntäjä on muuten hieno ja kuvaava ilmaus. Poliittisen historiamme tärkein takinkääntäjä taisi olla Urho Kekkonen.

Nuorena Kekkonen teloitti punavankeja 1918. Hän vihasi "ryssää". Urheilujohtajana hän vaati suomalaisilta natsitervehdystä Hitlerille Berliinin kisoissa 1936. Poliitikkona Kekkonen vastusti talvisodan rauhaa 1940. Hän kannatti sodan jatkamista. Innostunut Kekkonen piti suurena onnena, että Suomi pääsi 1941 Adolf Hitlerin liittolaisena nujertamaan Neuvostoliittoa.

Marraskuussa 1942 takki kääntyi. Kekkonen päätyi käsitykseen, ettei hänen ihailemansa Saksa sittenkään voita sotaa. Loppu on historiaa.

Kekkosen halua irtautua Saksan sodasta ja Suomen linjasta helpotti se, että hänet oli jätetty sota-ajan hallitusten ulkopuolelle.

Yhtä kaikki: presidenttinä takinkääntäjästä tuli uusien idänsuhteiden ikoni ja takaaja.

Nato-hankkeen vauhdissa esiin on pullahtanut koppavan ylimielinen suhtautuminen Kekkosen yya-vuosikymmeniin.

Presidentti Mauno Koivistolta kysyttiin taannoin, mikä oli Suomen idea. Lyhyt vastaus kuului, että pysyä hengissä.

Hengissä pysymisen ideaa toteutti hävityn sodan jälkeen myös tuo monien jälkiviisaiden nyt halveksima yya-aika kaikkine pakkoystävyyden vaatimine kumarteluineen.

Suomi pysyi hengissä ja onnistui jopa venyttämään liekanaruaan lännen suuntaan.

Suomen talous hyötyi. Ehdotetut sotaharjoitukset yya-kumppanin kanssa torjuttiin.

Hengissä pysymisen ideaa toteuttaa myös pyrkimys Naton jäseneksi nyt, kun on auennut tilaisuus, jonka itänaapuri halusi Suomelta ikuisesti kieltää.

Mitä Kekkonen tekisi, kysyy ehkä idolinsa ikipalvoja.

Eiköhän vanha takinkääntäjä olisi ajan merkit luettuaan ollut EU:n ja Naton kannalla.

Keväällä 2022 Suomen korkein valtionjohto päätyi näkemykseen, että puolustusliitto Naton jäsenyys on tarpeellinen keino turvata Suomen olemassaolo. Pääministeri Marin ja presidentti Niinistö pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden 15. toukokuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut