Vaikka Nato-jäsenyys ei toisi Suomeen ydinaseita, se muuttaisi suhdettamme niihin – nyt suomalaisten pitää opetella puhumaan ydinaseista

Vaikka Suomeen ei ydinaseita tulisi, Nato-jäsenyys avaisi Suomelle oven puolustusliiton ydinasepolitiikan suunnitteluun. Millainen osa Suomesta tähän ryhmään tulisi, kysyy Aamulehden toimittaja Pauliina Karjalainen.

16.5. 5:30

Aamulehti

Suomen askeleet kohti Nato-hakemuksen jättämistä käyvät vähiin. Samalla kun loppusuora häämöttää, edessä siintää jo uusi keskustelu: millainen Nato-maa Suomesta tulee.

Suomi on täysin uuden edessä. Meidän pitää opetella puhumaan ydinaseista. Rakentuuhan Naton pelote yhä paljolti juuri ydinaseiden varaan.

Nato-jäsenyys ei suoraan tarkoita, että Suomeen tulisi ydinaseita. Niitä ei tule, ellei Suomi niitä halua. Ydinaseita on lopulta vain harvassa Nato-maassa, Yhdysvaltojen lisäksi viidessä muussa jäsenmaassa.

Eikä ydinaseiden sijoittamisessa Suomeen välttämättä edes olisi Naton näkökulmasta järkeä. Sijaitsemme liian lähellä Venäjän rajaa. Mahdollisessa sotatilanteessa ydinaseet voisivat jäädä vihollisen käsiin.

Tästä huolimatta Nato-jäsenyys muuttaisi suhdettamme ydinaseisiin. Naton jäsenenä Suomi sitoutuu puolustusliiton ydinasepelotteeseen. Tämän pelotteen voima ei ole vaatinut sitä, että ydinaseita olisi jokaisessa jäsenmaassa.

Mutta onko Suomen vastaus ydinaseille ehdoton ei? Vai onko tilaa sanalle ehkä? Jos tilaa on, mikä voisi saada vaa'an heilahtamaan?

Sitoutuminen Naton ydinasepelotteeseen tarkoittaa, ettei Suomi voisi liittyä YK:n ydinasekieltosopimukseen. Osa suomalaisista haluaisi varmasti, että Suomi edistäisi maailmalla ydinaseiden riisuntaa. Onko se enää Nato-ajassa mahdollista?

Naton jäsenenä Suomeen kohdistuisi paineita osallistua puolustusliiton ydinasepolitiikan suunnitteluun. Jäsenyys avaisi Suomelle oven ydinaseiden suunnitteluryhmään. Olisi erikoista, jos Suomi ei astuisi tästä ovesta sisään.

Ryhmään kuuluvat kaikki Nato-maat, paitsi Ranska. Ryhmässä ovat siis mukana nekin jäsenmaat, jotka eivät halua ydinaseita alueelleen. Millainen osa tätä ryhmää Suomesta tulisi?

Puhetta ydinaseista tulee varmasti riittämään myös Venäjän suunnasta. Halusimme tai emme.

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev varoitti jo aiemmin keväällä, että Venäjä vastaisi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiin tuomalla Itämeren alueelle ydinaseita. Tällaista puhetta on kuultu enemmänkin.

Viime viikolla kommentteja kirvoitti presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin myönteinen Nato-lausunto. Venäjän ulkoministeriö kiirehti sanomaan, että Suomen Nato-aikeet pakottavat Venäjän ”sotilaallisteknisiin vastatoimiin”.

Putinin tiedottaja Dmitri Peskov puolestaan kuvaili Suomen Nato-suunnitelmia uhaksi Venäjälle. Peskovin mukaan Venäjän vastatoimet riippuvat siitä, tuleeko Naton sotilaskalustoa sen rajoille.

Sapelien kalistelua on varmasti luvassa lisää. Sitä emme voi välttää. Tärkeämpi kysymys kuitenkin on, miten tuleva Nato-Suomi siihen vastaa.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut