THL:n Mika Salminen esitti jälkikäteen yllättäviä näkemyksiä koronasta – yhdestä voi olla samaa mieltä

Monet THL:n terveysturvallisuusosaston johtajan Mika Salmisen pandemiatilinpäätöksen ajatukset aiheuttavat ihmetystä.

27.4. 5:30

Aamulehti

Kahden koronavuoden superjulkkis, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen on muutamassa haastattelussa alkanut hiljalleen tehdä pandemiatilinpäätöstä. Osa hänen näkemyksistään onnistuu yllättämään, jopa hämmentämään.

Ylelle Salminen totesi viime viikolla, että ”oli järkytys huomata, kuinka peloissaan ihmiset olivat”. Aivan kuin Mika Salminen olisi jo unohtanut kevään 2020 ja mystisen viruksen karmeat seuraukset esimerkiksi Pohjois-Italiassa tai Ruotsissa. Ja aivan kuin Salminen ei itse olisi ollut joka viikko televisiossa koronainfossa vahvistamassa tietoa taudin vaarallisuudesta.

Ihminen pelkää kaikkea outoa ja vaarallista, ja tämä outous näytti koko ajan meidän jokaisen ympärillä sen, mitä se saa aikaiseksi ja nopeasti.

Pelko on kahden vuoden aikana varmaan valtaosalla ihmisistä lieventynyt, mutta ei se poistunut ole vieläkään. Kun itselle koronatestiin ilmestyi kaksi viivaa, ensimmäinen primitiivinen ajatus oli, joudunko hengityskoneeseen. Sen verran käänteisiä lottovoittoja virus on kahden vuoden aikana lähipiirissäkin järjestänyt, ettei luottamus juuri sen vaarallisimman taudinkuvan kaukana pysymiseen ollut järin suuri. Etenkin, kun tauti iski kolmen rokotteen läpi.

Toisin kuin Salminen, itse ihmettelisin, jos ihmiset eivät olisi pelänneet.

Samaisessa ohjelmassa Salminen sanoi myös, että pandemian alussa tajuttiin, että koronan leviämistä on mahdoton estää, koska kyseessä oli uusi tauti, johon ei ollut lääkkeitä eikä rokotteita.

Tämä on hämmentävä tieto, mutta toisaalta kertoo oivan esimerkin siitä, kuinka tiedotusstrategian voi valita. Jos muistini ei täydellisesti petä, keväästä 2020 alkaen viranomaiset – Salminen muun muassa – ovat korostaneet joka välissä sitä, kuinka tärkeää on pitää etäisyyksiä, pestä käsiä ja käyttää maskia, jotta viruksen leviämistä voidaan hillitä. Oliko silti koko kahden vuoden ajan taustalla faktatietona, että leviäähän se teimme mitä tahansa?

Tilinpäätöksen tärkein tehtävä on oppia tulevaisuutta varten. Salmisen tilinpäätöksen painavin ja eniten huolta synnyttävä viesti on se, että länsimainen terveysjärjestelmä on heikko pandemian edessä. ”Se oli shokki”, Salminen sanoo. Muutama kymmenen tehohoitoa vaativaa covid-19-potilasta painoi terveysjärjestelmän polvilleen, ja muusta hoidosta jouduttiin tinkimään.

Salmisen mukaan tehokkuusajattelu on mennyt terveysjärjestelmässä liian pitkälle. Potilaiden ja hoidon väliaikaisilla siirroilla ja lakkautuksilla pärjätään puolisen vuotta, mutta sen jälkeen alkavat ongelmat, joita korjataan vuosia.

Salminen kiteyttää tilanteen Helsingin Sanomien haastattelussa (5.2.) näin: ”Hävittäjiähän me ostamme sen takia, että niitä ei tarvitsisi koskaan käyttää. Samalla tavalla pitäisi ajatella tässäkin [terveysjärjestelmässä]. Varautuminen vaatii panostuksia, muuten sitä ei ole.”

Salmisen kanssa ei voisi enempää olla samaa mieltä.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut