Suomen Nato-vaihtoehdossa on yksi oleellinen seikka ylitse muiden

21.4. 7:00

Pitäisikö Suomen liittyä Natoon?

Kansanedustajat aloittivat keskiviikkona asian puimisen hallituksen turvallisuusympäristöä koskevan selonteon pohjalta. Samoin valtaosa suomalaisista on pohtinut asiaa ensimmäisen kerran tosissaan vuosikausiin. Kuten itsekin. En edes muista, milloin olen asiaa viimeksi aktiivisesti miettinyt. Asia ei ole ollut millään lailla tapetilla.

Demokratian, sananvapauden ja avoimen talouden kannattajana sekä pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa kasvaneena olen suhtautunut Natoon sinänsä myönteisesti, mutta en muista, että kukaan olisi minulta ikinä Nato-mielipidettäni edes tiedustellut. Nato on ollut yksi länsimaisista liittoutumista ja sikäli luonnollinen vaihtoehto myös Suomelle.

Olen lukenut vuosien mittaan kymmeniä Nato-gallupeja, jotka ovat olleet aika monotonisia. Suurin osa suomalaisista on vastustanut liittoutumista. Ja senkin olen ymmärtänyt. Suomella on ollut oma roolinsa maailmanpolitiikassa, ja olemme pärjänneet siinä roolissa jopa erittäin hyvin.

Takavuosien suomettuminen vetää kyllä häpeän punan poskille, mutta sen kanssa on vain eletty.

Ja sitten yhtäkkiä kaikki onkin toisin. Ei mennyt monta sekunnin kymmenystä itseltäni ja valtaosalta suomalaisista, kun Nato-kanta olikin yksi elämän keskeisimmistä asioista. Kyllä, juuri noilla sanoilla.

Venäjän häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan avasi silmämme. Näimme, että kaikki hyvissä aikeissa rakennettu yhteistyö Venäjän kanssa valui hetkessä tyhjiin. On täysin ymmärrettävää, että yritykset investoivat aikanaan Venäjälle tai että sieltä ostettiin raaka-aineita tai harjoitettiin muuta yhteistyötä. Näin maailmalla on tapana toimia.

Sitten Venäjä alkoi muuttua. Tyypilliseen tapaan harva huomasi tämän ison muutoksen alkupistettä. Krimin miehityskin meni lähes sukkana läpi. Moni uskoi, että asiat kääntyvät sittenkin pian paremmaksi. Niin ei käynyt.

Suomella on pitkä historia taistelutantereena, sen haavat ovat kulkeneet tavalla tai toisella sukupolvelta toiselle. Tämän vuoksi Suomi ei ole pienentänyt armeijaansa kuten Ruotsi teki takavuosien suojasäällä.

Miksi liittyä Natoon, kun meillä vahva oma puolustus? Kun on katsonut Ukrainan surullista jälkeä, asia valkenee aika nopeasti.

Kuvitellaan ei-toivottu tilanne, että Suomi joutuisi hyökkäyksen kohteeksi. Nyt uhkaa ei pidetä todennäköisenä, mutta kaikkea on nyt nähty.

Suomi puolustautuisi varmasti kaikin mahdollisin keinoin. Tämä tarkoittaisi mitä todennäköisimmin myös sotilaiden ja siviilien kuolemia niin rintamilla kuin asutuskeskuksissa. Vaikka itsenäisyys säilyisi, hinta olisi jälleen inhimillisesti raskas. Kaatuneiden muistopäivien ja veteraanipäivien litaniaan ei kukaan halua enää uusia nimiä.

Naton eduista ja haitoista on paljon tietoa saatavissa. Niin sanotusta Nato-selonteosta löytyy kaikki olennainen.

Jos Natoon liittymisen kautta kynnys hyökätä Suomeen nousee samalla tasolle kuin muissa Nato-maissa, voidaan tuhoa, kärsimystä ja kuolemia välttää.

Eikö tässä ole syytä riittävästi.

Kirjoittaja on Aamulehden toimituspäällikkö.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut