Jossittelun aika ei ole koskaan ohi – olisiko Suomi jo Natossa, jos Ahtisaari olisi jatkanut presidenttinä?

Professori Alpo Rusi pitää suurena strategisena virheenä, ettei Suomi liittynyt Natoon jo 2004.

14.4. 13:15

Aamulehti

Some-maailman politiikan asiantuntijat ja spekuloijat nostivat kiirastorstaina esiin mielenkiintoisen näkökulman Suomen Nato-jäsenyydestä.

Vaikka kyseessä on puhdasoppinen jälkiviisastelu, on mieltä kiihottava kysymys, olisiko Suomi liittynyt Natoon jo 2004, jos Martti Ahtisaari olisi jatkanut tasavallan presidenttinä toiselle kaudelle vuoden 2000 vaaleissa.

Miltä kuulostaisi, jos 30. maaliskuuta 2004 Aamulehdessä olisi lukenut näin: ”Kahdeksan uutta jäsenmaata on liittynyt Pohjois-Atlantin puolustusliittoon Natoon. Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powell toivotti Suomen, Viron, Latvian, Liettuan, Bulgarian, Romanian, Slovakian ja Slovenian tervetulleeksi liittoumaan.”

Muistutan, että Ahtisaari on myöhemmin, ainakin vuonna 2016 muistuttanut, että Suomi on läntinen demokratia, ja siksi sen tulee liittyä kaikkiin läntisiin järjestöihin ja järjestelmiin, myös Natoon.

”Jos emme sitä tee, suomettuminen on jatkuva riesamme”, hän totesi tuolloin.

Ahtisaaren syrjäyttämisestä toiselta presidenttikaudelta on kirjoitettu monta kolumnia, analyysiä ja kaiketi kirjojakin. Jos tulkintoja summaa yhteen, kyse oli varmaan monen asian summasta: Ahtisaaren omasta päättämättömyydestä, sdp:n puoluejohdon saamattomuudesta, puolueen sisäisestä poliittisesta pelistä ja haastajien, muun muassa Jacob Södermanin aktiivisuudesta.

Kuten tunnettua, presidentti Tarja Halosen kahdella kaudella vuosina 2000–2012 Nato-kysymys ei nostanut päätään niin, että asiasta olisi edes käyty vakavaa keskustelua. Muistettakoon myös, kuka noina vuosina oli useaan otteeseen ulkoministerinä: Naton suhteen yhä nihkeä Erkki Tuomioja (sd.).

Ahtisaaren taustajoukkoihin kuulunut professori Alpo Rusi pitää Suomen jättäytymistä Naton ulkopuolelle 2004 suurena virheenä. Hänen mielestään se oli jopa suurin strateginen erehdys, minkä Suomi on toisen maailmansodan jälkeen tehnyt. Kryptisesti hän jatkaa, että ”kaksi ryhmää ratkaisi”. Rusi tarkoittanee idänkaupan lobbareita ja sdp:n ympärille rakentunutta ideologista ja osin nostalgista konsensusta.

Toisaalta on kohtuullista muistuttaa myös siitä, mitä muutoksia Suomen ulkopoliittisessa johdossa olisi tapahtunut, jos Ahtisaari olisi jatkanut toiselle presidenttikaudelle vuonna 2000. Todennäköisesti Tarja Halosesta ei olisi koskaan tullut presidenttiä, vaan Sauli Niinistö olisi valittu jo 2006. Hänen toinen kautensa olisi siis päättynyt 2018. Kuka meillä siis olisi nyt johtamassa Suomea Natoon? Ei aavistustakaan.

Kun Suomen Nato-hakemus muutaman viikon kuluttua lähtee kohti Brysseliä, näen kieltämättä pientä historian ironiaa siinä, että Suomen irrottaa vuosikymmeniä jatkuneesta Venäjä/Neuvostoliitto-ikeestä nahkatakkisen naisen johtama vihervasemmistohallitus.

Nostakoon käden ylös hän, joka tämän olisi osannut ennustaa.

Kirjoittaja on Aamulehden uutispäällikkö.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut