Sodasta puhutaan nyt avoimesti

Ennen piti olla tarkkana ja varovainen, kun puhuttiin vihollisista ja puolustajista. Tosin vihollisen oletettiin tulevan idästä.

10.4. 7:00

Hankkeiden valmistelua ja poliittista päätöksentekoa arvostellaan usein jäykäksi ja hitaaksi. Tänä keväänä tahti on ollut toinen, ja meno säyseää. Turvallisuusratkaisuihin paneutuva selonteko saatiin valmiiksi pikavauhdilla, samoin kuin kehysriihen neuvottelut, joissa suunnattiin ennätyspotti turvallisuuteen.

Kukapa olisi uskonut näkevänsä pikariihen, kun muistellaan viime kevättä. Silloin riihi kuumeni yli yhdeksän päivän mittaiseksi. Välillä koeteltiin koko hallituksen pystyssä pysymistä.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, kaikki muuttui. Hallitus näytti, että siltä löytyy johtajuutta ja jämäkkyyttä, kun sitä tarvitaan. Turhat kiistat jätettiin taka-alalle ja keskityttiin suuriin linjoihin.

Tosin oppositio ei ole unohtanut rooliaan. Sieltä kysellään, millä ihmeellä kaikki saadaan kustannettua. Oikeutettu kysymys, mutta oman maan turvallisuuden ja puolustusvoimiin satsaamisen pitää mennä kaiken edelle.

Mitä edemmäs kevättä on menty, sitä suuremmilla kierroksilla on käynyt keskustelu Nato-jäsenyydestä. Julkisuuteen tipahtelee myönteisiä gallupeja. Oppositiopuolue kokoomus riuhtaisi Ylen mittauksessa ennätyksen. Puolueen kannatus nousi 3,5 prosenttiyksikköä ollen nyt yli 26 prosenttia. Eipä ole tällaisia lukuja usein nähty.

Isoa harppausta ei voi selittää muutoin kuin Nato-myönteisyydellä. Kokoomus on pitänyt Nato-lippua korkealla vuosikaudet. Puolue ei ole tehnyt kevään aikana sellaista valloitusta oppositiopolitiikallaan, mikä selittäisi muutoin nousua.

Nato-ilmapiirin lämpenemisen lisäksi Suomen uhkatekijöistä on puhuttu selkeämmin kuin pitkään aikaan.

Eräs 1970-luvulla armeijan käynyt ystäväni kiteytti asian hyvin Facebookissaan. Hän kertoi järkyttyneensä siitä, että Suomi on todella valmistautumassa sotaan tai vähintäänkin sodanuhkaan Venäjää vastaan.

Kun hän kävi armeijaa, silloin piti olla tarkkana ja varovainen, kun puhuttiin vihollisista tai puolustajista. Heitä erottivat usein eriväriset nauhat.

Tosin vihollisen oletettiin tulevan idästä.

Puolustusvoimien komentaja, kenraali Timo Kivinen muotoili, että sota Ukrainassa on osoittanut Suomen puolustuksen kehittämisen lähtökohdat oikeiksi. Ukrainan sodan yksi opeista on, että Venäjää vastaan tarvitaan runsaasti panssarintorjunta- ja ilmatorjuntavälineitä.

Kuinka ollakaan, näitä aseita Suomi alkaa ostaa kiireesti. Tässäkään ei voida jäädä poteroon. Moni muukin haluaa vahvistaa puolustustaan, ja kauppa käy. Hinnat voivat nousta, ja toimitusajat pidentyä.

Vaikka meno näyttää pelottavalta ja jopa sotaisalta, on rauhoittavaa lukea, ettei tiedustelutietojen valossa Suomeen kohdistu edelleenkään välitöntä uhkaa. Toisaalta en yhtään ihmettele, että moni on menettänyt yöunensa. Viimeistään Ukrainan Butšassa tapahtuneet siviilien järkyttävät teloitukset ovat herätelleet maailman uudella tavalla.

Varustautuminen ja lisäpanostukset takaavat toivottavasti sen, ettei sota koskaan etene rajoillemme.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut