Rajan takanakaan ukrainalaisia pakolaisia ei aina odota turva – sota altistaa naiset ja lapset hyväksikäytölle

Kun jossakin soditaan, naiset ja lapset ovat aina haavoittuvassa asemassa. Vaikka valtaosalla ukrainalaispakolaisille apua tarjoavista on täysin vilpittömät aikeet, mukaan mahtuu myös mätiä omenia, kirjoittaa Aamulehden toimittaja Pauliina Karjalainen.

11.4. 7:00 | Päivitetty 11.4. 8:16

Aamulehti

Maaliskuun 13. päivä nainen piileskeli perheensä kanssa Ukrainan Harkovan alueella sijaitsevassa koulussa. Suoja ei ollut tarpeeksi. Venäläissotilas löi naista, viilsi hänen kasvojaan ja niskaansa, leikkasi hänen hiuksensa veitsellä ja raiskasi useasti. Näin nainen on kertonut kokemastaan Human Right Watch -ihmisoikeusjärjestölle.

Huhtikuun 1. päivä Venäjän joukot luovuttivat vangitsemiaan ukrainalaissotilaita. Naisvankien hiukset oli ajeltu pois. Nöyryytystä, ylimielisyyttä ja halveksuntaa, ukrainalainen uutissivusto luetteli venäläisjoukkojen motiiveiksi.

Tällaisiin tietoihin Ukrainasta törmää nyt entistä useammin. Ukrainalaisviranomaiset ovat raportoineet siviilien raiskauksista jo useamman viikon ajan. Kun jossakin soditaan, naiset ovat aina haavoittuvassa asemassa.

Toinen haavoittuva ryhmä on lapset. Ukrainan väestöstä arviolta 7,5 miljoonaa on Unicefin mukaan lapsia. Sota on pakottanut yli puolet heistä pois kodeistaan: kaksi miljoonaa lasta on paennut Ukrainasta, maan sisäisiä lapsipakolaisia on noin 2,5 miljoonaa.

Osa lapsista on paennut maasta yksin. Muuan muassa BBC ja Washington Post ovat kertoneet 11-vuotiaasta pojasta, joka pakeni yksin 1 200 kilometrin matkan Itä-Ukrainasta Slovakiaan. Pojalla oli mukanaan kaksi pientä kassia, passi ja sukulaisensa puhelinnumero.

Jokainen ymmärtää, että tämän pojan kaltaiset lapset ovat vaarassa joutua tavalla tai toisella hyväksikäytetyiksi.

”Kaoottinen ja vaarallinen.” Tällaiseksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on kuvaillut tilannetta Ukrainan ja Puolana rajalla. Venäjän hyökkäyssodan alettua yli 2,5 miljoonaa ukrainalaista on paennut Puolaan.

Maan viranomaisten kädet ovat täynnä ja vastuuta kasautuu yhä enemmän vapaaehtoisille. Kaikkia tulijoita ei saada rekisteröityä. Se on iso ongelma.

”Tämä totta kai lisää kaiken asteista haavoittuvuutta, sukupuolittunutta seksuaalista väkivaltaa sekä ihmiskaupan ja hyväksikäytön riskiä”, Suomen pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen kommentoi aiemmin Aamulehdelle. ”Ukrainan kohdalla näistä alkaa nousta raportteja enenevissä määrin.”

Rajan takanakaan ei siis aina odota turva. Meillä Suomessa on jo uutisoitu kyseenalaisista työtarjouksista ja miehistä, jotka ovat kyselleet vastaanottokeskuksista yksityismajoitusta kaipaavia naisia.

Vaikka valtaosalla ukrainalaispakolaisille apua tarjoavista on täysin vilpittömät aikeet, mukaan mahtuu myös mätiä omenia. Meidän kaikkien vastuulla on astua väliin, jos kohtaamme väärinkäytöksiä – tai edes epäilyjä niistä.

Sotaa pakenevat naiset ja lapset ovat voineet kokea nöyryytystä, väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Meillä tulee olla valmius ja kyky auttaa heitä.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut