Varokaa hyödyllisiä idiootteja – länsi on nyt yhtenäinen, mutta Italian tapaan voi nopeasti löytyä riidankylväjiä

Jos me äänestäjät ottaisimme opiksemme historiasta, niin ihmiskunnan elämä olisi paljon helpompaa, kirjoittaa Sari Passaro kolumnissaan.

3.4. 6:00

Länsi on Venäjää vastaan nyt yhtenäinen, mutta sitä venettä on helppo keikuttaa. Suomessakin suojelupoliisi varoittaa venäläisten vaikutusyrityksistä. Osa keikuttajista tosin pelaa ihan omaan pussiinsa.

Tällä viikolla hyvä esimerkki on Viisi tähteä -ryhmän johtaja ja entinen pääministeri Giuseppe Conte. Hän järjesti hallituskriisin Italian puolustusmäärärahoista ja asehankinnoista. Italia on nostanut Nato-valmiutta ja auttaa Ukrainaa myös suoraan.

Asehankintoja on vastustanut myös Lega Nord-puolueen Matteo Salvini.

Molemmat herrat ovat olleet viime päivinä uutisissa Venäjän yhteyksistään. Vakavammin Salvini, jonka johtama Lega sai Krimin kriisin jälkeisinä vuosina Putinilta rahoitusta 20 miljoonalla eurolla.

L´Espresso-viikkolehti oli saanut yhdessä Euroopan tutkivien journalistien ryhmän kanssa haltuunsa dokumentteja, joista selviää, että Italia piti saada vastustamaan EU:n asettamia Venäjän sanktioita Krimin valtauksen jälkeen.

Hyviin Venäjän suhteisiin on aina kuulunut myös Italian sitominen Venäjän energiapiiriin. Siitä Italia maksaa nyt kalliisti ja Italian ja Saksan energiaeurot pitävät Venäjää pinnalla.

Myös Viisi tähteä on vieraillut Kremlissä, mutta viimeksi Venäjä ja silloinen pääministeri Conte löysivät toisensa korona-kriisissä. Venäjältä saapui delegaatio auttamaan Pohjois-Italiassa ja Bergamon alueella. Myöhemmin selvisi, että mukana oli myös Venäjän armeijan edustajia.

Ehkä Conte sympatiseeraa yhä Venäjää tai sitten hänen hyökkäyksensä pääministeri Mario Draghia vastaan liittyy ensi kevään vaaleihin. Sekä Legan että Viiden tähden kannatus on laskenut. Gallupjohdossa ovat nyt hallitusta johtava sosialistipuolue PD ja yllättäen Fratelli d´Italia, jolla on jonkinasteinen fasistileima.

Oli syy mikä vain, voi sekä Contea että Salvinia kutsua Venäjän kannalta hyödyllisiksi idiooteiksi. Luonnehdintaa käytti itse asiassa viimeksi perussuomalaisten johtaja Riikka Purra, joka nimitti siten eurooppalaisia oikeistopuolueita, jotka ovat heilastelleet Putinin kanssa. Purra halusi tehdä lausunnollaan pesäeroa puolueisiin, joiden kanssa perussuomalaiset on samassa EU-parlamentin ryhmässä.

Myös Yhdysvalloista kuuluu Putin-ystävän puhetta. Entinen presidentti Donald Trump kehotti viime viikolla Putinia kertomaan, jos hänellä on haitallista tietoa presidentti John Bidenin perheen bisneksistä.

Toivoa sopii, että äänestäjät pysyvät kylminä, mutta voi olla, että moni väsyy nouseviin hintoihin ja alkaa kysyä, että oliko tämän meidän sotamme.

Jos me äänestäjät ottaisimme opiksemme historiasta, niin ihmiskunnan elämä olisi paljon helpompaa. Tai ehkä me opimme, mutta unohdamme. Annamme huonoja puolia anteeksi, sillä tarkoitus pyhittää keinot? Olemme lahjottavissa.

Esimerkki Italian lähimenneisyydestä: 1980-luvulla Italia kävi työlään taistelun korruptiota vastaan ja voitti sen. Pääministeri Bettino Craxi karkasi Tunisiaan pakoon tuomiotaan. Hän oli ohjaillut surutta rahaa puolueelleen ja samassa rytäkässä Italia velkaantui pahasti. Osa äänestäjistä hyväksyi tämän, koska Craxin kaudella tapahtui myös hyviä uudistuksia.

Vain muutaman vuoden kuluttua Italia valitsi pääministerikseen Silvio Berlusconin, joka oli jo silloin tunnettu rikollisista yhteyksistään ja hyödynsi asemaansa rikastuakseen, mutta mikä tärkeintä: lupasi samaa äänestäjilleen. Verot alas ja erityisesti rikkaiden verot.

Puolet Italian kansasta piti tästä sanomasta ja valitsi hänet aina uudelleen jatkuvista väärinkäytöksistä huolimatta.

Kun Silvio Berlusconi nousi ensimmäisen kerran pääministeriksi, ihmettelivät Euroopan tärkeimmät lehdet asiaa etusivuillaan. Miksi Italia näkee ensin kauhean vaivan päästäkseen eroon epärehellisistä poliitikoista ja sitten valitsee Berlusconin. En ole löytänyt näitä alkuperäisiä lehtiä, mutta asian minulle kertoo Berlusconia vuosia seurannut toimittaja.

Tuo samainen Berlusconi muuten kutsui Putinia rakkaaksi pikkuveljekseen.

Italia oli unohtanut Craxin opetukset ja sama tapahtuu aika ajoin eri puolilla maailmaa. Myös Venäjä näyttää rakastavan Putinia, vaikka osin se voi puolustautua olevansa manipuloitu.

Siksi demokratiassa pitää olla toisiaan valvovat riippumattomat instituutiot, jotka pitävät kansan väärät valinnat kurissa. Niitä ei pidä mennä ronkkimaan hyvästäkään syystä.

Ei edes Suomessa, jossa vahvan isähahmon kaipuussa on laitettu jalalle kansalaisaloite presidentti Sauli Niinistön kolmannesta kaudesta.

Sari Passaro

Kirjoittaja asuu Toscanassa ja luottaa demokratiaan ja politiikkaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut