Koronapandemia sai suomalaiset tietämään, miltä meistä riskiryhmäläisistä tuntuu

Toivon, etteivät alkavat kevät ja kesä pyyhi pois pandemian opetuksia siitä, että kuten koronavirusta, myös flunssia, mahatauteja ja muita infektiota voi suurelta osin ehkäistä täysin kotikonstein, kirjoittaa Aamulehden toimittaja Juha Karilainen.

4.4. 7:00

Aamulehti

”Väkijoukkoja tulee välttää, etenkin jos kuuluu riskiryhmiin”, sanoi johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM), kun Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos ja STM järjestivät edellisen tilannekatsauksensa koronatilanteesta 24. maaliskuuta.

Aika paljon pyydetty tilanteessa, jossa jäähallit, konserttipaikat ja pian myös puistot ja pihat täyttyvät koronarajoittamattomasta elämästä nauttivista ihmisistä.

Kun riskiryhmiin kuuluvien ihmisten määrää laskettiin pandemian alussa, päästiin arviossa yli miljoonaan suomalaiseen. Suurin osa on riskiryhmää iän puolesta. Lopuilla on riski vakavaan koronatautiin sairauden takia. Olen itse yksi heistä.

Jos ”jämähtänyt” koronatilanne kestää vielä pitkään, jatkuu samalla Suomen väestön viidesosan henkinen eristäminen ja eristäytyminen.

Sairastuin krooniseen sairauteen toistakymmentä vuotta sitten. Yksi suurimmista muutoksista arkeeni oli, että minun piti opetella varomaan infektioita, jotka voisivat pahentaa sairauttani.

Sainkin kuulla lukemattomia kertoja naljailua siitä, kun pesin huolellisesti käsiäni (ei tämä ole mikään teho-osasto) tai käytin käsidesiä. Tai jos pyysin selvästi flunssaista työkaveria istumaan vähän kauempana kokoushuoneessa.

Kaikki muuttui keväällä 2020, kun korona iski Suomeen. Käsidesit ilmestyivät kauppoihin ja ravintoloihin, ja käsienpesusta tuli useimmille rutiinia. Väkijoukkoja ei tarvinnut varoa, koska niitä ei ollut missään.

Pandemian aikana valtava määrä suomalaisia on saanut käsityksen siitä, millaista elämä on infektioiden riskiryhmissä. Etenkin ennen rokotuskierrosten alkamista monet perusterveetkin rajoittivat tapaamisiaan tartunnan pelossa. Ja pesivät ja desinfioivat kuuliaisesti käsiään.

Nyt eletään koronarajoituksista vapaata aikaa, vaikka vaarattomaksi nimetty koronan omikron-muunnos tappaa suomalaisia enemmän kuin aiemmat muunnokset. Toivon, etteivät alkavat kevät ja kesä pyyhi pois pandemian opetuksia siitä, että kuten koronavirusta, myös flunssia, mahatauteja ja muita infektioita voi suurelta osin ehkäistä täysin kotikonstein.

On tärkeä muistaa myös, että koronan riskiryhmäläiset eivät ole mikään pysyvä joukko, vaan kenestä tahansa voi hetkessä tulla riskiryhmäläinen, jos käy tarpeeksi huono tuuri. Pelkästään syöpään sairastuu vuodessa 30 000 suomalaista.

Koronavirus ei ole pelkkä flunssa, mutta Suomen sadoille tuhansille riskiryhmäläisille pelkkä flunssakaan ei aina ole vain flunssa.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut