Olisi se mukava kelliä nurmella ja pikku-Kalle keskellä jokeltaisi omia lorujaan – Sodan perintö säilyy sukupolvelta toiselle, vaikka seinät valmiiksi rakennettaisiin

Sota-aikainen kirjeenvaihto paljastaa, että usko tulevaan eli vahvana kaiken kauheuden keskelläkin.

19.4. 7:00

Rintamalla 23/12 -39. Hyvää päivää, rakas!

Kiitoksia paljon kirjeestä ja kortista, jotka juuri sain. Täällä on tapeltu kovasti. Ryssiä kaatuu niin, että hirvittää. Vaikka sattuuhan se joskus menemään meidänkin mies.

Mitenkäs se sinun asiasi on luistanut? Minä jo olen luullut, että se on tapahtunut, synnytys. Kun vain onnistuisi hyvin!

Torsti

Sota on monesti nuorten miesten hommaa, mutta miltä se tuntuisi perheellisestä? Ukkini ja mummoni kirjeenvaihto talvisodasta on onneksi tallessa ja antaa ainakin jonkinlaisia vastauksia.

Rintamalla 29/12 -39 Rakas!

Kyllä se on varmaan eri kivaa, kun tapaamme joskus. Ei siihen kulukaan pitkää aikaa. Minä ainakin olen siinä uskossa. Silloin sinä olet jo äiti, ja minä – enpä sanokaan.

17/1-40 Heipä! Hei!

Sain kirjeesi tänne etulinjoille eilen, ja oli se iloinen uutinen. Niin – että Kallehan se oli. No heipä sitten. Jää Jumalan käden alle. Kirjoitan myöhemmin.

On lähes mahdoton kuvitella miten sota-aikana ihmiset pystyivät käsittelemään tilanteet ja tunteet. Kaiken kauheuden keskelläkin usko tulevaan eli vahvana.

18/1-40 Päivää tyttöni

Kyllä minä olisin mielissäni, jos saisin tulla siellä käymään. Et uskoisi miten rutistaisin sinua, kun tapaisin sinut ja Kallen. Kunhan tämä homma loppuu, niin muuan viikko ei tehdä muuta kuin Kalle herraa likotetaan ja ite rinnalla kellitään. Eikös niin, varmasti?

Majapaikassa 23/1-40 Heipä taas

Eihän sitä varmasti voi sanoa, pääseekö ristiäisiin. Kunhan tulisi kesä ja päästäisiin kotia. Olisi se mukava kelliä nurmella ja pikku-Kalle keskellä jokeltaisi omia lorujaan. Sinä taidat epäillä, että minä tänne jään, kun kysyt tuntolevyn numeroa. En minä vähässä kummassa kuole, jos ei nyt ihan ihme tapahdu.

Korsussa 13/3 -40 Hei taas rakkaani

No, nyt se on taas rauha. Ei varmaan ole tämä rauha monenkaan mieleen, sillä se tuli maksamaan meille kaikille paljon. Vaan parempi näinkin. Taijetaan sitä sittenniin päästä kalalle vielä ensi kesänä, kun se rupesi tälleen kallistumaan.

Tällä tarinalla ei ole onnellista loppua. Helli-mummon kirje sisarelleen on myös säilynyt.

Repola Kenttäsairaala 29/7 -42 Terve täältä päin!

Pyyhin hikeä Torstin kasvoista joka viiden minuutin päästä. Ollut kaksi vuorokautta aivan tiedoton. Ei ole päälle mitään erikoista. ehkä aivoissa tärähdys.

Eivät tiedä mikä häneen on sattunut. Nyt hän mulle nauraa.

Helli

Ukkini Torsti kuoli neljä päivää myöhemmin.

Talvi- ja jatkosodassa kuoli noin 90 000 suomalaista miestä. Leskiä jäi 30 000 ja sotaorvoiksi jäi 55 000 lasta.

Vaikka sortuneet seinät saatiin rakennettua, on tämä sodan perintö kulkenut monen sukupolven ajan tähän päivään asti.

Sama kohtalo odottaa valitettavasti ukrainalaisten ja venäläisten kaatuneiden lapsia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut