Maailmantalouden yhdeksi suureksi perheeksi kietoneet lukemattomat säikeet ovat alkaneet katkeilla – ikiliikkuja jäi vieläkin keksimättä

Olisitko uskonut, että hyvinvoivaa Suomea voi nykyaikana uhata ruokapula?

27.3. 6:30

Jos minun pitäisi keksiä kuvitusta ajastamme kertovaan historian oppikirjaan, alkajaisiksi poimisin kuvan Suezin kanavan tukkineesta laivasta.

Maailman suurimpiin kuuluva, 400 metriä pitkä konttialus nimeltä Ever Given ajautui kanavassa poikittain vuosi sitten.

Valtasuonen molempiin päihin syntyi viikossa satojen rahtilaivojen odottava jono.

Kanavan taas avauduttua Ever Given jäi vielä kuukausiksi odottamaan vahinkoarvioita.

Suomessakin päivittäisen kotielektroniikan tarvitsija huomasi pian Suezin suman seuraukset.

Pulaan joutunut jättimäinen konttialus Ever Given on kelluva tiivistelmä aikamme maailmantaloudesta monessa mielessä.

Talouselämän tarpeiden marssi yli kansallisvaltioiden näkyy jo siinä, että laivan omistaja on Japanista, varustamo Taiwanista ja mukavuuslippu Panamasta.

Sijoittajien visiona on tehdä voittoa tuomalla kerralla paljon tavaraa Aasiasta länteen.

Kaiken takana on oivallus maiden työnjaosta. Kaikkien ei kannata tehdä kaikkea itse, jos maailmalta saa halvemmalla. Syntyi maailmanlaajuinen järjestelmä, joka kuljettaa 24/7 tavaroita, raaka-aineita ja välituotteita mahdollisimman halvalla paikasta A paikkaan B.

Järjestelmä on nerokas. Ainakin talouden näkökulmasta. Muut näkökulmat onkin jo unohdettu vanhanaikaisina.

Perusoletus on se, ettei mikään pysäytä kaikkialle hyvää tuottavaa globaalia myllyä.

Viimeistään Venäjän hyökättyä Ukrainaan huomattiin, että sampo tai ikiliikkuja on sittenkin edelleen keksimättä. Maailmantalouden yhdeksi suureksi perheeksi kietoneet lukemattomat säikeet alkoivat katkeilla.

Jos olivat talousjärjestelmän edut olleet maailmanlaajuisia, niin myös järjestelmän äkillisen häiriön aiheuttamat haitat ovat näköjään maailmanlaajuisia.

Enää ei ole kyse pelkästään kiusallisista viivästyksistä mikrosirujen saatavuudessa.

Nyt puhutaan jo lannoitteiden ja leipäviljan niukkuuden aiheuttamasta ruokapulasta.

Kansallinen omavaraisuus kaivetaan taas esille vanhanaikaisina sivuun heitettyjen oppien kasasta. Ehkä se ei ollutkaan aivan tyhmä ajatus?

On tietysti kivaa, jos saatavilla on aina kaikkea kaikkialta.

Mutta onko järkevää, että kaikkien tarvitsema tuotetaan kustannussyistä vain parissa maassa?

Kari Huoviala

Maailmantalouden tulppa. Suuren rahtialuksen juuttuminen Suezin kanavaan osoitti, että maailmankaupan taloudellisesti nerokkaalla järjestelmällä on heikot kohtansa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut