Meitäkin on, jotka olemme lyhentäneet lainojamme vain nollakorkojen aikana – silloin korkojen nousun aiheuttaman kauhun ymmärtää

Moni velallinen on maksanut kuukausitolkulla lainastaan vain marginaalia, sillä euribor on ollut miinuksella vuodesta 2016, kirjoittaa Henriikka Korte kolumnissaan.

20.4. 7:00

Aamulehti

Kun on maksanut asuntolainastaan vuosia pyöreät nolla euroa viitekorkoa, ei ole ihme, jos jatkuva puhe korkojen noususta kauhistuttaa.

Asuntolainan korko muodostuu kahdesta osasta: viitekorosta ja marginaalista.

Suomalaisten asuntolainoista suurin osa on sidottu 12 kuukauden euriboriin. Se tarkoittaa, että viitekoron suuruus tarkastellaan uudelleen kerran vuodessa aina lainan nostopäivänä. Muun ajan viitekorko pysyy muuttumattomana.

Marginaalista asuntolainan ottaja neuvottelee pankin kanssa. Sen suuruus riippuu asiakkaasta: maksukyvystä, pankin asiakkuudesta ja vakuuksista. Tammikuussa uusien asuntolainojen marginaali oli Suomen Pankin mukaan keskimäärin 0,8 prosenttia.

Nyt moni velallinen on maksanut kuukausitolkulla lainastaan lyhennysten lisäksi vain marginaalia, sillä euribor on ollut miinuksella vuodesta 2016.

Ostin ensimmäisen asuntoni samana vuonna kun 12 kuukauden euribor painui miinukselle. Olen siis yksi niistä, joilla ei ole lainkaan kokemusta viitekoron maksusta.

On korkojen noususta toki puhuttu. Pankit ovat markkinoineet korkosuojia ja korkoputkia jo vuosia. Edes me, jotka vasta synnyimme 1990-luvun lamassa tai sen jälkimainingeissa, emme ole välttyneet kuulemasta 15–16 prosentin koroista. Finanssikriisissä 12 kuukauden euribor nousi hetkellisesti yli viiteen prosenttiin. Vaikka korkojen noususta on varoitettu sen jälkeenkin, pitkään on ollut tasaista.

Nordean ekonomisti Juho Kostiainen arvioi Aamulehden haastattelussa helmikuun alussa, että tilanne on nyt kuitenkin erilainen. Tärkeä erottava tekijä on inflaatio, joka nostaa kuluttajahintoja koko euroalueella. Kostiaisen mukaan korkojen nousun voisi käynnistää tilanne, jossa inflaatio näkyisi palkankorotuksina ja entistä laajempana inflaatiopaineena.

Korkojen noususta on esitetty erilaisia arvioita. Kostiainen arvioi, että 12 kuukauden euribor voisi nousta plussalle tänä vuonna ja neuvoi kotitalouksia varautumaan kahden–kolmen prosentin korkoon. Samassa jutussa Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki pitää ajatusta parin–kolmen prosentin koroista realistisena viiden vuoden tähtäimellä.

Jos lainaa on pari sataa tuhatta euroa, laina-aika 25 vuotta ja lainaehtoihin kirjattu 0,75 prosentin marginaali, kolmen prosentin viitekorolla kuukausittainen lainaerä kasvaisi liki 300 euroa. Muutos on iso, mutta ennen paniikkia kannattaa hengähtää.

Ainakin teoriassa korkojen nousuun on varautunut jokainen, joka on asuntolainan nostanut. Pankit ovat jo vuosia panneet asuntolainan hakijat stressitestiin, jossa talouden kestävyyttä ja velanhoitokykyä testataan kuuden prosentin korkotasolla.

Jos korkojen nousun mahdollisuuteen haluaa reagoida, voi säästää puskuria tai tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä. Myös pankin korkosuojatuotteet ovat vaihtoehto.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut