Tähtien sota, neutronipommi ja tuomiopäivän kello tikittävät yhä ihoni alla

Ydinsota oli 1980-luvulla ihan mahdollinen maailmanloppu, jota kohti oli luisuttu jo toisesta maailmansodasta lähtien, kirjoittaa toimittaja Sari Sainio.

17.3. 7:00

Aamulehti

Muistan edelleen päiväkausia kestäneen ahdistuksen The Day After -elokuvan jälkeen. Vuonna 1983 ensiesityksensä saaneessa elokuvassa kuvataan ydinsotaa ja ihmisten selviytymistaistelua tilanteessa, jossa maailma on käytännössä tuhottu. En muista elokuvasta paljoakaan, vain paniikin ja miten lopullisen tuhon kohdatessaan ihmiset kääntyivät toisiaan vastaan.

Vuonna 1983 tapetilla oli myös Yhdysvaltain presidentin Ronald Reaganin suunnitelma avaruuteen sijoitetusta ohjusten puolustusjärjestelmästä eli ”Tähtien sodasta”. Sen idea oli, että vastapuolen ydinohjukset voitaisiin neutraloida avaruudesta, jolloin ydinsotaa olisi mahdollista rajoittaa. Se tarkoitti, että ydinsota olisi yhä mahdollisempi.

Tuolloin ydinsota oli ihan mahdollinen maailmanloppu, jota kohti oli luisuttu jo toisesta maailmansodasta lähtien.

Toisen maailmansodan Hiroshiman ja Nagasakin atomipommit olivat lähtölaukaus vuosikymmeniä kestäneelle mielettömälle kilpavarustelulle. Maailmassa oli 1980-luvulla pitkästi yli 60 000 ydinasetta.

Kuulimme neutronipommista, joka säilyttäisi rakennukset mutta tuhoaisi ihmiset. Emme tienneet, että Tähtien sota oli utopiaa tai ettei neutronipommi ollut sellainen kuin luulimme.

Vuonna 1984 tuomiopäivän kello oli kolme minuuttia vaille puolenyön.

Teinivuosina sisimpääni imeytyi ydinsodan pelko. Se nousee pintaan joka kerta, kun maailmassa syntyy konflikti, vaikka ymmärrän, että uhka ei ole niin iso kuin minusta tuntuu.

Olen mestari hakemaan signaaleja tulevaisuudelle, jossa maailma räjäytetään ydinkärkiohjuksilla.

Rauhantutkimuslaitos Siprin viime vuoden kesäkuussa julkistettu raportti kertoo, että ydinaseiden määrä maailmassa on yhä pienempi. Vuonna 2021 ydinaseita oli 13 080, mikä on muutama sata edellisvuotta vähemmän.

Siprin mukaan huolestuttavaa on, että käyttövalmiudessa olevien aseiden määrä on kasvanut ja Yhdysvallat ja Venäjä ovat lisänneet niiden määrää. Mailla on pari tuhatta käyttövalmista ydinasetta.

Joka kerta kiristyneessä maailmantilanteessa mietin, miten suojautuisimme ydinlaskeumalta. Mielessä käy, onko kellarimme riittävä suoja, pitäisikö olla kotivaraa ja mistä silloin saa puhdasta vettä. Venäjän järjetön hyökkäys Ukrainaan ei ole poikkeus.

On vaikea käsittää Venäjän presidentin Vladimir Putinin ydinaseuhkauksia muuten kuin kirjaimellisesti, vaikka asiantuntija vakuuttaisi, että kyse on pelotteesta eikä ydinaseita ole tarkoituskaan käyttää.

Järki voisi viestin hyväksyä, mutta tunteiden kanssa on tekemistä.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut