Arvostakaamme erimielisyyksiä ja kyseenalaistajia – erimielisyydet ovat avoimen kansalaisyhteiskunnan perusta

On vaikea edes kuvitella totalitarismia, kun ei koskaan ole elänyt sitä, kirjoittaa kolumnissaan Tero Luoma.

13.3. 7:30

Václav Havel oli vangittu toisinajattelija, josta tuli myöhemmin samettivallankumouksen johtaja ja Tsekin presidentti. Hänen kirjoituksia kokoava teos Euroopan toivo – esseitä ja puheita 1978-2002 avaa näkökulman toisinajattelijan elämästä totalitaristisessa neuvostovallassa. Kirjan ajankohtaisuus nykypäivään on koskettava.

On vaikea edes kuvitella totalitarismia, kun ei koskaan ole elänyt sitä. Kun ei uskalla olla oma itsensä, ilmaista mielipidettään ja kyseenalaistaa yhtä pakotettua totuutta ilman väkivallan uhkaa, on iso osa ihmisyyttä suljettu synkkään kaappiin. Koneisto alistaa yksilön alleen.

Ahdistaa pelkkä ajatuskin siitä, että valtio valvoo puhelimesi viestit ja estää pääsyn internetiin. Vaikea siinä on vaatia, että yksittäinen kansalainen olisi vastuussa valtiojohdon vääryyksistä.

Arvostakaamme erimielisyyksiä ja kyseenalaistajia! Erimielisyydet ovat arvo sinänsä. Ne ovat avoimen kansalaisyhteiskunnan ja demokratian perusta. En ole kanssasi samaa mieltä, mutta puolustan oikeuttasi olla sitä mieltä vaikka hengelläni, on Voltairen viisaus sananvapauden arvosta. On helppoa kinastella pikkuasioista, kunnes turvallisuus järkkyy ja yhteinen uhka yhdistää. Nyt Eurooppa on yhtäkkiä yhtenäinen.

Vielä viikkoja sitten aseteollisuutta pidettiin vastuuttomana sijoituskohteena. Kuitenkin, ilman aseita olisi mahdotonta puolustaa länsimaisia arvoja, jos joku niitä uhkaa. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on esimerkillään osoittanut, kuinka sodassa tarvitaan aseita, eikä pakoreittiä tai antautumista. Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan.

Ennen sotilaallista tulivoimaa on onneksi mahdollista käyttää taloudellisia aseita. Talouden täydellinen saartaminen on tehokas keino toisen toimintaedellytysten tuhoamiselle. Valitettavasti nämä vaikutukset näkyvät ensisijaisesti keskivertokansalaisen arjen kurjistumisena, kun työpaikat vähenevät, valuutan arvo romahtaa ja kaupan hyllyt tyhjenevät. Kaduille kapinoimaan lähtevä kansa lienee tämän käsikirjoituksen ydin. En ole varma, johtaako se muutokseen.

Maantiedettä emme voi muuttaa. Noin 1 340 kilometriä yhteistä rajaa on realiteetti. Pitkällä tähtäimellä ei ole Suomelle hyväksi, jos rajanaapuri on köyhä, eristäytynyt ja katkeroitunut lännelle. Ilman itsenäisesti ajattelevaa ja vaurastuvaa keskiluokkaa yhteiskunta on helposti altis erilaisille ääriliikkeille ja vallan väärinkäytölle.

Yleisesti tiedetään, että yhteiskunta, joka ei kunnioita omistus- ja ihmisoikeuksia, eikä anna omaisuuden turvaa, ei kerrytä vaurautta. Siksi olisi löydettävä yhteinen ratkaisu rauhaan.

Suomen viesti on selvä: Olemme vapaita, emme vasallivaltio. Vapauttamme me puolustamme.

"Ei riitä, että on kerran saavuttanut vapautensa. Täytyy alituisesti taistella siitä, niin sisäisestä kuin ulkonaisesta vapaudestaan. Missä tuo taistelu on päättynyt, lakkaa elämä, kaikki kuolee, kangistuu, myrkyttyy ja mätänee", kirjoittaa Eino Leino

Tero Luoma

Kirjoittaja on talousvaikuttaja ja omistajuuskirjailija.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut