Kolumni: Pitääkö sijoittajan painaa nyt hätäjarrua entistä herkemmin? - Kolumnit - Aamulehti

Pitääkö sijoittajan painaa nyt hätäjarrua entistä herkemmin?

Alkamassa oleva talousvuosi on harvinaisen usvainen, mutta yllätyksiä voi tulla moneen suuntaan.

6.1. 7:00

Aamulehti

Miten käy korkojen? Kiihtyykö inflaatio eli alkaako rahan reaaliarvo laskea? Onko osakkeiden hurja nousu takana?

Talouden tulevaisuus on lähes aina enemmän tai vähemmän usvaista, mutta nyt ovat pleksit tavallistakin enemmän huurussa.

Ennustamisen vaikeutta lisää muun muassa se, että Yhdysvallat ja Eurooppa sovittelevat erilaisia askelmerkkejä talouspolulleen.

Yhdysvaltojen taloudella menee nyt lujaa. Pulaa on työvoimasta, ja tavara käy kaupaksi. Inflaatio on noussut yli kuuden prosentin. Keskuspankki Fed on uhannut nostaa korkoja peräti kolme kertaa tänä vuonna. Kun raha kallistuu, tavaraa ei osteta enää niin ahkerasti.

Samoin keskuspankki Fed on kertonut lopettavansa tämän vuoden aikana arvopapereiden ostot, jotka ovat olleet vuosikausia massiivisia. Ne ovat omalta osaltaan vauhdittaneet pörssikurssien vahvaa nousua.

Ei ole ihme, jos hikeä pukkaa sijoittajan ohimoille. Löysän rahan aika alkaa olla ohi. Jos korot nousevat, osakkeille on tulossa vaihtoehtoisia sijoituskohteita. Etenkin teknologia-alan yritykset ovat herkkiä korkojen nousulle.

Entä Eurooppa? Myös Euroopan keskuspankki EKP on vähentämässä velkapapereiden ostoa markkinoilta, mutta näillä näkymin se ei lopeta sitä kokonaan. Silti löysä raha vähenee täälläkin.

Huomattavin ero Yhdysvaltoihin on se, ettei EKP uhkaa nostaa korkoja lähiaikoina. Keskuspankki uskoo, että inflaatio on tilapäistä. Ja vaikka ei olisikaan, koronnosto on vaikeaa. Italia ja monet jättivelkaiset maat joutuisivat helposti ahdinkoon, jos korkoja nostettaisiin hitusenkin liikaa.

Niinpä Euroopassa jatkuu ilmiö, jonka ei pitänyt olla euroaikaan juurikaan mahdollinen. Euroa perustettaessa korostettiin, että inflaatio ei enää syö säästöjä tai auta asuntovelallisia. Aina, jos inflaatio uhkaa nostaa päätään, korkonuija kopauttaa sen taas koloonsa.

Nyt tilanne on ollut toinen. Nollakoron aika on taannut sen, että inflaatio on syönyt tuntuvasti niin asuntolainaa kuin vaikkapa asuntosijoittajankin lainaa. Ja vastaavasti tietysti pankkitilillä rahaa pitävän säästöjä.

On vaikeaa arvioida, miten Atlantin eri rannoilla tapahtuva rahapolitiikan eriytyminen vaikuttaa pörssikursseihin. Sijoittajat tähyilevät koko maailmaa, eivätkä pyöri vain omalla mantereellaan tai jossakin rajatussa nurkassa. Jos Euroopan korkotaso pysyy matalana, se voi pitää tasaisen hyvää tulosta tekevät yritykset houkuttelevina sijoituskohteina tulevaisuudessakin.

Monet entiset arvoitukset seuraavat meitä tänäkin vuonna: Miten Kiinan talous ja sisäinen kehitys vaikuttavat koko maailmaan, haittaako komponenttipula edelleen vai riittääkö komponentteja tarpeeksi vaikkapa pelikonsoleihin ja muihin teollisuustuotteisiin?

Ja sitten on vielä korona.

Kirjoittaja on Aamulehden toimituspäällikkö.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut